Isot katastrofit lisäävät näkyvyyttä avustusjärjestöille

Lehdet julkaisevat eri avustusjärjestöjen yhteystietoja juttujensa yhteydessä isojen katastrofien aikana helpommin.

Medioiden kiinnostus asioihin tuo näkyvyyttä, jota tarvitaan esimerkiksi nyt Filippiinien katastrofin aikana.

Teppo Ovaskainen, Uuden Suomen toimituspäällikkö, sanoo että avustusjärjestöt tietävät saavansa näkyvyyttä katastrofien kautta.

”Varmasti avustusjärjestöt tietävät hyötyvänsä uutisoinnista, mutta he vain pyrkivät tekemään hyvää”, hän jatkaa.

Uusi Suomi valitsi avustujärjestön suuksi Suomen Punaisen Ristin. Ovaskaisen mukaan tunnetulla avustujärjestöllä on asiantuntemusta, ja ihmisiä paikanpäällä, joten valinta oli helppo.
Ensisijainen pyrkimys on kuitenkin avun saaminen paikan päälle.

Planin, kansainvälisen kehitysyhteistyöjärjestön, viestintäjohtaja Anna Könösen mielestä median tuoma näkyvyys on erityisen tärkeää.

”Ja sosiaalinen media on nopea keino tiedottaa ihmisiä asioista. Avun tarve saadaan välittömästi julkisuuteen tätä kautta näyttämällä tilannetta paikanpäältä”, Könönen sanoo.

Avustusjärjestöllä rahaa katastrofien varalle

Planilla on luonnonkatastrofeja varten olemassa rahasto, jonka kautta apua saadaan heti paikalle kymmenien tuhansien eurojenkin edestä.

”Kyllä näiden katastrofien aikana huomaa ihmisten havahtuvan, vaikka meille voikin jatkuvasti lahjoittaa pahan päivän varalle”, Könönen jatkaa.

Ilkan ja Pohjalaisen toimituspäällikkö Nadia Paavola mukaan avustusjärjestöt pääsevät lehtien sivuille, kun tapahtuu jotakin uutiskynnyksen ylittävää.

”Yleishyödylliset avustusjärjestöt saavat palstatilaa tällaisten isojen katastrofien aikana”, Paavola toteaa.

Isoja järjestöjä kohdellaan tasa-arvoisina, pääpaino pysyy asian uutisoinnissa.
Pienempien avustujärjestöjen- ja paikallisten keräysten kannattaa olla yhteydessä toimitukseen, jos aikovat lehtien sivuilla näkyä. Uutiskriteerien tulee kuitenkin täyttyä.

Spontaaneja lahjoituksia

Kampanja-aikaan uusien lahjoittajien määrä lisääntyy, mutta vakituisilta lahjoittajilta lahjoitukset tulevat tasaisesti.

”Katastrofit tuottavat spontaaneja lahjoituksia uusilta ihmisiltä, vakiintuneet lahjoittavat tasaisesti, tähän ei yleensä vaikuta mahdollinen hätäapu”, sanoo Unicefin varainhankinnan koordinaattori Liisa Susiluoto.

Hänen mukaansa mainontaan käytetään hyvin pieni osa, noin 11% keräyskuluista. Suurin osa tuosta summasta käytetään printtimateriaaliin, feissaukseen ja asiakaspalveluun.

Toisenlaisesta Lahjasta vastaavan varainhankinnan koordinaattori Hanna Lassila kertoo, että mainontaa lisätään joulun alla, ja tällöin lahjoitukset tuottavatkin puolet vuoden lahjoituksista.
Uusia lahjoituksen kohteita otetaan mukaan joka vuosi, mutta vuohet ja koulupuvut pysyttelevät kestosuosikkeina.

”Viime vuonna keräsimme 1,2 miljoonaa euroa näillä lahjoilla, ja näissä luvuissa olemme pysyneet viime vuodet”, Lassila toteaa.

Medialla tärkeä rooli kansanliikkeen luomisessa

”Haaveenamme on luoda kansanliike Suomeen, jossa jokainen edistää kehitysmaiden lasten ihmisarvoisen elämän toteutumista”, Tea Saloranta Nenäpäivän markkinointi- ja viestintäpäällikkö sanoo.
Saloranta toivoo myös, että vastaisuudessakin media on mukana edistämässä tätä asiaa.

Nenäpäivää ovat tukemassa monet yritykset, ja osa heistä tarjoaakin näkyvyyttä maksutta. Lisäksi kansalaiset osallistuvat itse aktiivisesti tiedon levittämiseen.

[metaslider id=4769]