Nuoret sairaanhoitajat uupuvat – avuksi toivotaan parempaa perehdytystä

Nuorten sairaanhoitajien työssä jaksaminen on pitkälti johtamisesta kiinni, toteavat alan asiantuntijat.

Turussa huhtikuun alussa julkaistun väitöskirjan mukaan joka neljännes nuorista sairaanhoitajista on harkinnut ammatinvaihtoa. Väitöstutkimuksen tehnyt Mervi Flinkman erittelee yleisimmiksi syiksi muun muassa vajaavaisen perrehdyttämisen, työuupumuksen ja huonot urakehitysmahdollisuudet.

– Yllätyin siitä, kuinka vaihtoa harkitaan pitkään, jopa vuoden tai pari, ja päätös on monen tekijän summa. Se on erittäin positiivista, sillä kun harkinta-aika on pitkä, työnantajat pystyvät vaikuttamaan päätöksiin esimerkiksi kehityskeskusteluin, kertoo Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Flinkman.

Myös työnantajapuolella kiinnitetään huomiota perehdyttämisen tärkeyteen, sanoo HUS:n resurssipäällikkö Pia Keijonen. HUS:ssa tehtäviin on kuitenkin riittänyt hakijoita, eikä väitöskirjassa väitetyt syyt ole erityisesti nousseet esiin poislähtijöiden osalta.

– Olemme huolissamme siitä, onko nuorilla ja alalle pyrkivillä realistinen käsitys alan vaativuudesta. Sairaanhoitajan tehtävät ovat vaativia ja asiakkaat jatkuvasti haasteellisempia. Uran alussa voimavarat ovat vielä vähäisiä, sanoo Keijonen.

[vimeo id=”93227524″ width=”600″ height=”337″ /]

”Tuuraajana olen aika hukassa”

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto peräänkuuluttaa asennemuutosta työnantajin puolelta. Työn haastavuus ja itsenäisyys ovat alan vetovoimia, mutta saattavat kääntyä myös ongelmiksi, sanoo Merasto.

– Vaatimukset eivät saisi olla liioiteltuja. Työntekijä on työntekijä, eikä kasvoton resurssi. Ei pelkkä kulu, vaan arvokas tekijä.

Kolme vuotta hoitoalalla työskennellyt Elina Mänty on tehnyt tuurauksia Turun alueella useaan eri työpaikkaan. Ensimmäistä vuotta sairaanhoitajaksi opiskeleva Mänty kokee, että urakehitysmahdollisuuksia on rajattomasti.

– Tuuraajilta odotetaan, että he pääsevät saman tien työn touhuun, annetaan vain puhelin kouraan. Silloin olen aika hukassa. Työnantajilta saa kuitenkin aina tukea tarpeen tullen.

[vimeo id=”93134412″ width=”600″ height=”337″ /]

”Julkisessa terveydenhuollossa perehdytyksen toteutus haasteellista”

Työvoimapula sairaanhoitoalalla syvennee lähivuosina, sillä krooniset sairaudet lisääntyvät ja väestö ikääntyy. Tulevaisuudessa työpaikat tulevat kilpailemaan sairaanhoitajista, sanoo Flinkman.

– Jos nuori kokee, että työpaikka on huono, niin työpaikka –tai kenties koko ammatti – laitetaan vaihtoon. Nuoret äänestävät jaloillaan.  Nyt pitää miettiä, miten nuoret saadaan pysymään alalla.

Riittävä perehdytys ja oma mentori ensimmäisellä työpaikalla olisi Flinkmanin mukaan työnantajan velvollisuus. Nuorta tulisi kuunnella, sillä vastuullinen ala valvottaa ja väsyttää helposti nuorta tekijää.

– Tämä on pitkälti johtamiskysymys. Sillä on suuri merkitys, miten nuori otetaan alalle vastaan ensimmäisellä työpaikalla. Nuoren huolet tulee ottaa vakavasti, summaa Flinkman.

Hoitoalalla perehdytys on eritiyisen tärkeässä roolissa potilas- ja työturvallisuuden takia, toteaa HUS:n Keijonen. Julkisessa terveydenhuollossa toteutus on kuitenkin haasteellista, sillä perehdyttäjää ei voida irroittaa työstään perehdytyksen ajaksi, sanoo Keijonen.

– Joissakin yksiköissä on käytössä mentorointi-järjestemä, jossa kokeneempi hoitaja toimii nuoren hoitajan opastajana.

[note color=”#d3d3d3″]Faktalaatikko

• Tuoreen väitöksen mukaan 26-37 % nuorista sairaanhoitajista on harkinnut ammatinvaihtoa.
• Yleisimpiä syitä ovat työuupumus, vajaavainen perehdytys, huonot urakehitysmahdollisuudet ja se, että opiskelija on valinnut alan toissijaisena vaihtoehtona.
• Asiantuntijat toivovat työnantajilta parempaa johtamista.

[/note]