Oikeusavustajan rooli turvapaikkapuhutteluissa korostunut rajauksista huolimatta

Lain mukaan oikeusapua voi saada kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa. Turvapaikkapuhutteluihin avustaja saa nykyään mennä vain silloin, kun läsnäololle on erityisen painava syy. Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun tehdyt rajaukset tulivat voimaan syyskuussa 2016.

[metaslider id=29399]

”Avustaja käy alkuneuvottelun turvapaikanhakijan kanssa. Jos asiakas on esimerkiksi alaikäinen, avustaja menee mukaan. Jos läsnäolosta ei ole lisäarvoa, sovitaan, että asiakas menee yksin”, selventää hallitusneuvos Merja Muilu oikeusministeriöstä.

Uudistusta tehtäessä oikeusministeriö kävi keskusteluja usean tahon kanssa. Muilun mukaan esimerkiksi Asianajajaliiton kanssa käydyissä keskusteluissa todettiin, ettei avustajaa aina tarvita.

”Silloin puhuttiin lähinnä syyrialaisista, joilla on passi. He saavat suojeluun perustuvan luvan sillä perusteella, että he pystyvät sen todistamaan”, asianajaja Ville Punto kommentoi.

Punton mukaan Asianajajaliitto piti lähtökohtaisesti tarpeellisena, että turvapaikanhakijalla on mahdollisuus avustajaan myös turvapaikkapuhuttelussa.

Epäselvissä tapauksissa tarvitaan avustajaa

”Uudistus poisti turvapaikkapuhuttelussa avustamisen nimenomaan niiltä, jotka eniten hyötyvät siitä oikeusturvan kannalta”, Punto toteaa.

Lakiuudistusta tehdessä korostettiin viranomaisten selvittämisvelvollisuutta ja avustajan roolin vähäisyyttä.

”Pakolaiskriisin aikana on ollut havaittavissa, miten velvollisuus tosiasiassa toteutuu. Maahanmuuttovirastoon rekrytoitiin nopealla aikataululla suuri määrä ylitarkastajia tekemään puhutteluja”, Punto sanoo.

”Joukossa on kokemattomia puhuttelijoita, jotka eivät syystä tai toisesta osaa selvittää ja kysyä olennaisia seikkoja. Nähdäkseni nykytilanteessa avustajan rooli on korostunut.”

Tarkoituksena saada epäeettiset toimijat kuriin

”Muutoksilla haluttiin kohdentaa valtion maksama oikeusapu sinne, missä sitä erityisesti tarvitaan. Katsottiin, ettei avustajan läsnäolo ole aina tarpeen. Joukossa oli myös sellaisia, jotka lähtivät istumaan mukaan kaikkiin puhutteluihin. Heille maksettiin palkkiot, koska ei arvioitu sitä, onko sille tarvetta vai ei”, Muilu selventää.

Nykyään avustajan läsnäolon tarpeellisuuden arvioi julkinen oikeusaputoimisto turvapaikkapuhuttelun jälkeen. Jos avustajan läsnäoloa ei katsota aiheelliseksi, palkkiota ei makseta.

”Avustajien poisottaminen on väärä keino korjata lieveilmiöitä”, Punto kommentoi.

Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, ettei puhuttelussa mukana olevien avustajien määrä ole merkittävästi vähentynyt rajausten myötä. Punto puolestaan kertoo, että hän on havainnut avustajien vähentyneen.

Korjaus: ”Nykyään avustajan läsnäolon tarpeellisuuden arvioi julkinen oikeusaputoimisto valitusoikeudenkäynnin jälkeen” muutettu muotoon ”Nykyään avustajan läsnäolon tarpeellisuuden arvioi julkinen oikeusaputoimisto turvapaikkapuhuttelun jälkeen” 5.1. kello 19:10.

[note color=”#d3d3d3″]Turvapaikanhakuprosessin vaiheet

• Turvapaikanhakija saapuu Suomeen
• Hakija jättää turvapaikkahakemuksen poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle
• Hakija siirretään vastaanottokeskukseen tai hän siirtyy yksityismajoitukseen
• Poliisi tai rajavartiolaitos selvittää hakijan henkilöllisyyttä ja matkareittiä
• Maahanmuuttovirasto järjestää turvapaikkapuhuttelun
• Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen: a) myönteinen päätös: sijoitus kuntaan tai hakeutuminen itsenäisesti kuntaan, b) kielteinen päätös: käännytys lähtömaahan tai c) Dublin-päätös: palautus toiseen vastuunmäärittämisasetusta soveltavaan valtioon
• Hakija voi valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Lähde: Sisäministeriö

[/note]