Päättäjien rooli saattaa muuttua soten myötä

Juttusarjassa käsitellään kevään 2017 kuntavaaleja. Osa 14/18

Uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnista maakuntiin. Yhteistyön tarve maakuntien sisällä sekä kuntien eri hallinnonalojen välillä kasvaa. Turkulaisten poliitikkojen mukaan yhteistyötä tulisi tehdä kuntien sisällä enemmän jo nyt.

[metaslider id=30532]

”Kunnalla säilyy todella merkittävä rooli. Iso osa sosiaali- ja terveyspalveluista on ollut lakisääteisiä. Kun niitä on käsitelty, nykyisillä päättäjillä ei ole hirveästi ollut liikkumavaraa. Päätöksenteon ala ei supistu, vaikka iso osa kunnan toiminnasta siirtyy muualle”, kertoo Turun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Lauri Kattelus (kok).

Turun Vähä-Heikkilän koulun rehtori, kaupunginvaltuuston varavaltuutettu Taru Pätäri (sd) toteaa, että on epävarmaa, kuinka paljon kuntatasolla voidaan vaikuttaa uudistuksen jälkeen.

”Osa miettii, haluaako lähteä edes kuntavaaleihin. Koetaan, että maakuntahallinto on se paikka, missä voidaan vaikuttaa enemmän. Toisaalta tämä on myös oivallinen hetki vaikuttaa siihen, että luodaan hyviä käytäntöjä, joita ei voi hajottaa enää yhdistymisen jälkeen.”

Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan

Kattelus on sitä mieltä, että yhteistyön tarve kasvaa varsinkin ennaltaehkäisevissä palveluissa.

”Nykyinen viranomaistoiminta on sellaista, että eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä pitäisi kasvattaa joka tapauksessa. Vaikka koko uudistusta ei tehtäisi”, Kattelus toteaa.

”Yhteistyön tarve kasvaa ihan varmasti, jos haluamme sote-palveluistamme toimivat. Meillä Turussa ei ole vielä yhteisen tekemisen kulttuuria, halua siihen on. Se on tekijöistä kiinni, ketkä haluavat lähteä kehittämään ja tekemään yhdessä”, Pätäri kertoo.

Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Soile Paahtaman mukaan hyvinvointi koostuu muistakin palasista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamista hyvinvointipalveluista.

”Maakunta vastaa siitä, mikä on sosiaalihuolto- sekä terveydenhuoltolain mukaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnalle jää oma osansa. Lähes kaikki kuitenkin vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin”, Paahtama selventää.

Hyvinvoinnin edistäjiä ovat esimerkiksi kirjasto- ja liikuntapalvelut.

”Terveydenhoitolaki on velvoittanut kuntia seuraamaan esimerkiksi väestön hyvinvointia. Joka neljäs vuosi pitää tehdä laaja hyvinvointikertomus”, Paahtama mainitsee.

Uudistuksen jälkeen kunnat eivät seuraa enää sosiaali- ja terveydenhuollon asioita, vaan vastuu on maakunnilla.

”Indikaattorit ovat hyvin sote-keskeisiä. Kun sote-uudistus tulee, varsinkin kunnan puolen hyvinvointikertomusta tulee kehittää. Että siellä on enemmän esimerkiksi kulttuuri- ja kirjastotoimeen liittyviä indikaattoreita”, sanoo Paahtama.