Siviilipalvelus ei ole juuri esillä kutsunnoissa

Pekka Parkkonen kävi kutsunnoissa vuonna 2019. Tätä ennen niin sanotusti “kaikki vaihtoehdot olivat auki”. Varusmiessoittokunta ei tuntunut mahdottomalta valinnalta musiikista kiinnostuneelle nuorelle. Toisaalta myös esimerkiksi siviilipalvelus kiinnosti vahvasti. Osallistuminen kutsuntoihin kuitenkin selkeytti Parkkosen suuntaa.

“Kutsunnoissa näin, etten halua olla mukana “järjestelmässä”. Erilaiset ongelmat liittyen vaikka asepalveluksen tasa-arvokysymyksiin, joista myös YK on muistutellut Suomea, realisoituivat kutsunnoissa”, Parkkonen kertoo. 

Aseistakieltäytyjäliitto on koonnut nettisivuilleen kutsunnanalaisten kokemuksia siviilipalveluksen esilläolosta ja siihen suhtautumisesta kutsunnoissa. Kokemuksia riittää, mutta niitä yhdistää ainakin yksi seikka: siviilipalveluksesta ei juuri kerrota kutsunnoissa.

Parkkonen ei niin ikään muista, että siviilipalveluksesta olisi hänen kutsunnoissaan kerrottu.

“Kiinnostaisi tietää miten nykyiseen malliin on päädytty. Tapahtumassa kerrottiin sivarin pituudet, mutta sisällöstä voisi kertoa laajemminkin, esimerkiksi diaesityksellä. Päällimmäisenä mielessä on kutsuntojen tunnelma, niin sanottu “propagandavideo” ja psykologiset puolet: noustaan seisomaan, ollaan vähän varpaillaan ja tehdään tervehdyksiä”, Parkkonen kertoo. 

Siviilipalveluskeskuksella ei ole roolia kutsunnoissa

Syy siviilipalveluksen niukalle näkyvyydelle kutsunnoissa on selkeä. Kutsunnat ovat Puolustusvoimien järjestämiä tapahtumia. Niiden pääasiallinen tehtävä on rekrytoida asevelvollisia sekä tarkistaa palveluskelpoiset. 

“Siviilipalvelus on yksi lain mukainen vaihtoehto suorittaa maanpuolustusvelvollisuus. Siviilipalveluskeskuksella ei kuitenkaan ole roolia kutsunnoissa”, sanoo Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen. 

Tietoa siviilipalveluksesta ei tarjota myöskään kaikille kutsunnanalaisille lähetettävässä kutsuntakirjeessä. Reijosen mukaan infoa siviilipalveluksesta lähetetään postitse kaikille, jotka ovat valinneet mennä siviilipalvelukseen. Päätös armeijaan tai siviilipalvelukseen menemisestä on pitänyt kuitenkin tehdä ensin.

Aseistakieltäytyjäliitto kaipaa ratkaisuja

Aseistakieltäytyjäliitto puhuu asiasta julkisesti sekä pyrkii vaikuttamaan siviilipalveluksen laajempaan näkyvyyteen muun muassa omalla Kutsuntakampanjallaan sekä Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnassa. Liiton järjestökoordinaattori Esa Noresvuo peräänkuuluttaa konkreettisia ratkaisuja.

”Kyselylomakkeessa ei tällä hetkellä ole vaihtoehtona siviilipalvelusta. Tästä voi tulla käsitys, että olisi pakko mennä armeijaan”.

Lisäksi Noresvuo toivoo, että siviilipalveluksesta tiedottamiselle olisi minimitaso. 

”Olisi hyvä tiedottaa, kuinka pitkään siviilipalvelus kestää, esitellä koulutusjaksoa sekä työpalvelun moninaisuutta. Paikalla kutsunnoissa voisi olla siviilipalvelusviranomainen Siviilipalveluskeskuksesta”.

Lähteet:

Aseistakieltäytyjäliitto

Siviilipalveluskeskus