Sosiaalinen media kasvattaa aikuisia

Juttusarjassa käsitellään mediakasvatuksen tilaa eri ikäryhmissä ja sen tulevaisuutta. Osa 8/9.

[metaslider id=24535]

Ihmisille on epäselvää, miten uutinen syntyy ja mikä on totta. Mediatalot, Yle Uutiset etunenässä, pyrkivät kertomaan yleisölle vastauksen osallistumalla keskusteluun Facebookissa. Myös Maahanmuuttovirastossa osallistutaan ahkerasti Twitter-keskusteluun.

“Olen itse aika huolissani suomalaisten, nimenomaan aikuisväen, medialukutaidosta”, toteaa Yle Uutisten sosiaalisen median toimittaja Sami Koivisto.

Vaikka aikuisten mediakasvatus ei ole virallisesti osa Koiviston toimenkuvaa, käytännössä hänen työnsä sisältää mediakasvatuksellisia piirteitä. Hän vastaa Facebookissa ahkerasti ihmisten kommenttikentissä esittämiin kysymyksiin ja väitteisiin, jotka liittyvät usein Ylen ja muun valtamedian toimintaan. Koivisto kokee, että some on luonteva paikka kertoa ihmisille, miten journalismia tehdään.

“Se on sitä aluetta, josta minulla toimittajana on konkreettisempi tietämys kuin useimmilla somessa vaahtoavilla kriitikoilla. Olen kuitenkin täällä talossa töissä ja tiedän, mitä täällä tapahtuu. Aika moni, joka valtamedioita kritisoi, ei tunnu oikeasti tietävän, mistä puhuu.”

Koivisto pyrkii valottamaan toimitusprosessia ja heijastamaan sitä siihen, miten perinteinen media toimii suhteessa vaihtoehtomediaan, kuten MV-lehteen.

“Mitä journalistin ohjeet tarkoittavat, mitä faktojen tarkistaminen tarkoittaa ja mitä lähdekriittisyys on. Kun tällaiset asiat mainitaan, niin uskon, että ihmiset pysähtyvät miettimään niitä vähän enemmän. Järjellistä kritiikkiä journalistin ohjeita vastaan on vaikea antaa.”

Huhut korvataan faktoilla

Myös Maahanmuuttoviraston Twitter-tilillä vastataan aktiivisesti ihmisten kysymyksiin. Keskustelussa on usein samoja piirteitä, mihin Sami Koivisto törmää Yle Uutisten Facebook-tilillä. Maahanmuuttovirastossa kommentteihin vastaamista ei kuitenkaan koeta mediakasvatukseksi.

“Emme varmaan ikinä ole miettineet tuosta näkökulmasta, että tekisimme mediakasvatusta. Pyrimme pysymään faktassa ja tarjoamaan asiatietoa, kun netissä liikkuu paljon huhuja ja väärää tietoa”, kertoo tiedottaja Kaisa Härkisaari.

“Olemme viranomaisia, joten pitäydymme ottamasta kantaa esimerkiksi politiikkaan. Mutta voimme ottaa kantaa lainvastaisiin asioihin, kuten rasismiin.”

Esimerkki tästä nähtiin tammikuun alussa, kun Maahanmuuttoviraston Twitter-tililtä vastattiin kysymykseen, miksi turvapaikanhakijoita ei sijoiteta internointileireille. Vastaus, joka kuului ”Siksi, että elämme 2010-luvun Suomessa, emme 1930-luvun natsi-Saksassa”, keräsi kiitosta.

Avoimuus on tärkeää

Niin Ylellä kuin Maahanmuuttovirastossakin avoimuus sosiaalisessa mediassa koetaan tärkeäksi. Maahanmuuttovirasto sai aiemmin kritiikkiä siitä, etteivät tiedottajat allekirjoittaneet tviittejä.

Sittemmin on perustettu kaksi uutta Twitter-tiliä, joita pitävät Maahanmuuttoviraston viranomaiset omilla nimillään. Se antaa Härkisaaren mukaan toivotut kasvot viranomasille ja on voinut muuttaa keskusteluilmapiiriä tuttavallisemmaksi ja sitä kautta kevyemmäksi.

Sami Koivisto allekirjoittaa Yle Uutisten tilillä Facebookiin kirjoittamansa vastaukset. Kommentteihin vastaamisesta on tullut paljon positiivista palautetta.

Koivisto näkee, että kommentteihin vastaamisella on ollut konkreettisia vaikutuksia ja se on kitkenyt esimerkiksi rasistisia kommentteja. Hän pitää aikuisten mediakasvatusta tärkeänä asiana ja ”tulevaisuuden juttuna”.

“Olisi todella tärkeää, että siihen voitaisiin satsata. Vielä ei ole selviä vastauksia siitä, mikä on paras tapa toimia. Minä olen lähtenyt tekemään sitä, koska huomasin, että ihmisillä on kysymyksiä ja vääriä käsityksiä siitä, millaista media nykyään on”, Koivisto perustelee.

Juttusarjassa aikaisemmin ilmestynyt:
Turun päiväkodeista noin neljäsosa perehtynyt mediakasvatukseen
Turun alakoulujen välillä suuria eroja mediakasvatuksessa
Some ei näy yläkoulujen opetuksessa
Kirjasto avaa aikuisille median saloja
Ikäihmiset voivat jäädä netin kelkasta tahtomattaan
Some K16 -sensuuri ei korvaa mediakasvatusta
Parikymppiset ovat itseoppineita mediankäyttäjiä