Suomalaislääkärit vaikenevat vaihtoehtolääkkeistä

[metaslider id=12552]

Brittipsykiatri Jeremy Wallacen mukaan potilas pääsee vaikuttamaan hämmästyttävän vähän lääkkeen valintaan Suomessa.

”Isossa-Britanniassa potilas ja lääkäri nähdään tasavertaisina kumppaneina. He keskustelevat avoimesti eri hoitovaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista.”

”Täällä en ole saanut samanlaista kuvaa sen perusteella, mitä olen kokenut ja lukenut”, kolme vuotta Suomessa työskennellyt Wallace sanoo.

Hän kummastelee käytäntöä määrätä lääke valmistajan perusteella. Kun patentti umpeutuu, markkinoilla voi olla useita vaihtoehtoja samaa tuotetta. Yleensä rinnakkaislääkkeet maksavat alkuperäisiä lääkkeitä vähemmän.

”Minulle korostettiin Isossa-Britanniassa alusta alkaen, että kahdesta toisiaan vastaavasta lääkkeestä valitaan edullisempi.”

Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski uskoo, että Suomi on pikkuhiljaa siirtymässä Ison-Britannian malliin.

”Ehkä täälläkin ovat ohi ne ajat, että lääkäri määrää ja potilas tottelee. Kyllä hoitopäätöksiä tehdään yhdessä.”

Vaikka potilas poistuisikin vastaanotolta reseptin kanssa, hän ei välttämättä hae lääkettä. Erityisesti masennuslääkereseptit voivat jäädä lunastamatta.

”Ihmiset saattavat tulla myöhemmin toisiin ajatuksiin. Kymmenen tai kahdenkymmenen minuutin vastaanottoajalla ei ehdi kovin syvällisiä keskustella”, huomauttaa psykologi Aku Kopakkala.

Brändi pitää otteessaan

Usein potilaat pyytävät lääkäriltä halvempaa rinnakkaislääkettä itse. Viimeistään apteekissa heille tarjotaan vaihtoehtoa, jos sellainen on. Osa asiakkaista haluaa kuitenkin pysyä lääkärin määräämässä tuotteessa.

”Toisinaan huomaa, että asiakas on hämillään siitä, että ehdotamme rinnakkaislääkettä. On totuttu luottamaan siihen, että lääkäri valitsee käytettävän lääkkeen”, selvittää apteekinhoitaja Kaisa Enkovaara Yliopiston Apteekista.

Taustalla voi olla myös brändiuskollisuus. Jotkut mieltävät toiset tuotemerkit toisia paremmiksi.

”Sama kuin pesisi vaatteensa Persilillä, vaikka halvempi markettituote sisältää samoja aineita”, Wallace vertaa.

”Saattaa sisältää tuotesijoittelua”

Mielikuvat voivat olla peräisin lääkärin vastaanotolta. Huoneessa toistuvat logot vaikuttavat myös lääkäreihin alitajuisesti.

”Ei sitä yksikään lääkäri myönnä. Lääkeyhtiöt eivät kuitenkaan käyttäisi rahaa mainostuotteisiin, jos ne eivät toimisi”, Wallace toteaa.

Vuorenkoski tunnistaa ilmiön.

”Siihen on tulossa muutos. Heinäkuussa astui voimaan uusi sääntö, joka kieltää sellaisen materiaalin.”

”Toki vastaanotoilla näkyy silti vielä pitkään vanhoja mainostuotteita.”