15-20 prosenttia Suomen sähköstä tuodaan muualta.

Uutiset

Tuontienergia voi olla uhka Suomelle

admin

Jos syntyisi sellainen kriisi, että Suomi ei enää pystyisi tuomaan energiaa ulkomailta, sillä ei olisi tällä hetkellä kapasiteettia tuottaa tarvitsemansa energia.

[metaslider id=10261]

”Sähköntuontimme on jo pitkään pysynyt huolestuttavalla tasolla”, kommentoi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Suomi tuo käyttämästään energiasta noin kaksi kolmasosaa ulkomailta. Tästä osasta noin seitsemänkymmentä prosenttia tulee Venäjältä. Sähköä Suomi tuo ulkomailta 15–20 prosenttia sähkön kokonaishankinnasta.

”Viimeistään Ukrainan kriisin myötä on tullut selväksi, että energia on myös turvallisuustekijä. Energiajärjestelmän toimivuus pitäisi varmistaa kaikissa olosuhteissa”, sanoo Energiateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Rintanen.

”Tarvitsemme lisää kotimaista tuotantokapasiteettia. Olemme olleet varsinkin tehon osalta pitkään länsituonnin varassa”, Rintanen jatkaa.

Energiantuonti rasittaa Suomen kauppatasetta, joka on ollut miinuksella vuodesta 2011 lähtien.

Kaikkia energiatuotantokeinoja tarvitaan – ydinvoimasta uusiutuviin

Jos suunnitellut energiateollisuuden investoinnit eivät toteudu, Suomi on pulassa vuoteen 2030 mennessä.
Energiainvestointeja pitää tehdä nyt ja tulevaisuudessa. Omavarainen energiantuotanto vahvistaisi Suomen kansantaloutta.

Energiateollisuus painottaa, että ydinvoimainvestoinnit on saatava toteutumaan.

Tuulivoimaa haittaavat monimutkaiset ja raskaat kaavoitus- ja luvitusmenettelyt. Samat esteet koskevat myös vesivoimaa.

”Vesivoiman käyttömahdollisuudet on otettava uudelleen hankintaan”, Rintanen sanoo.

”Vesivoimalle pitäisi antaa mahdollisuus, kunhan se tehdään ympäristö huomioiden”, Naukkarinen jatkaa.

Tuotantoon kohdistuva äkillinen verotus nähdään myös ongelmana.

”Jos verotusta tarvitaan, niin se pitäisi kohdistaa lopputuotteeseen, ei tekovaiheeseen. Nykyinen verotusmalli eli niin sanottu voimalaitosvero vaikeuttaa uusien investointien tekemistä.”

EU:n ristiriitaiset energia- ja ilmastopoliittiset ohjauskeinot ovat omalta osaltaan heikentäneet energiayhtiöiden toimintaympäristöä ja markkinaehtoisia investointimahdollisuuksia ympäri Eurooppaa.