Tulkki ei ole kuluerä ulkomaalaiselle synnyttäjälle

Maahanmuuttajataustaisen synnyttäjän ja kätilön välille nousee useasti kielimuuri. Useimmiten tulkkina toimii synnyttäjän omainen, mutta myös tulkkauspalvelusta voi saada apua.

Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien määrä on ollut kasvussa viime vuosina Turussa. Kätilö työskentelee maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien kanssa päivittäin.

”Onhan meillä enemmän kuin 365 ulkomaalaistaustaista synnyttäjää vuodessa. Vuositasolla synnytyksiä on lähemmäs 5000”, TYKS:n synnytysosastolla työskentelevä kätilö Maarit Liippala arvioi.

Samalla myös tulkkauspalveluiden tarve on lisääntynyt. Turun tulkkikeskuksen johtajan Hanna-Mari Kolistajan mukaan vuoden 2016 lokakuun loppuun mennessä tulkkaustunteja on kertynyt noin 10 000 enemmän kuin vuonna 2015 yhteensä.

Liippalan mukaan on hyvin yleistä, ettei synnyttäjän ja kätilön välillä ole yhteistä kieltä. Tällöin etenkin kipujen arvioiminen ja yllättävät tilanteet synnytyksessä aiheuttavat haasteita.

”Esimerkiksi lääkärin apua tarvittaessa hänen mukanaan voi tulla paljonkin ihmisiä. Jos synnytyksen lopussa pitää käyttää imukuppia, niin se voi olla hämmentävä tilanne synnyttäjälle. Hän voi pelästyä, jos hän ei ymmärrä, miksi näin toimitaan.”

Ammattitulkilta apua kommunikaatioon

Synnytyssaliin voi saada avuksi myös ammattitulkin, jos synnyttävä äiti näin tahtoo. Useimmiten tulkkina toimii omainen.

”Vaikka henkilökunta kokisi, ettei esimerkiksi isä pysty tulkkaamaan niin hyvin kuin haluttaisiin, niin tulkin kutsuminen on aina äidin päätös. Ei kenellekään soiteta pakosta tulkkia”, Liippala kertoo.

Tulkin tilaa aina viranomainen eikä palvelusta tule lisäkustannuksia synnyttäjälle. Pakolaisten kielipalveluissa korvaukset haetaan ELY-keskuksen kautta valtiolta ja turvapaikanhakijan tapauksessa lasku lähtee vastaanottokeskukseen, jossa hän on kirjoilla.

Turun tulkkikeskuksen johtajan Kolistajan mukaan on harvinaista, että tulkkia ei saada tarvittaessa paikalle. Näissä tapauksissa etätulkkaus voi olla vaihtoehto.

”Viime vuonna oli sellainen tapaus, että tulkkia pyydettiin kello yhdeltätoista ja tulkki vapautui iltapäivällä kahdelta. Näin ollen tulkille laitettiin viesti, että mene viimeisen tulkkauksen jälkeen synnytysosastolle”, Kolistaja kertoo.

Miestulkkia voi käyttää riippuen synnyttäjän toiveista ja kulttuurista

Lähtökohtaisesti synnytyksiin pyritään lähettämään aina naistulkki. Kaikille kielille sellaista ei kuitenkaan aina löydy.

”Miestulkki voi toimia esimerkiksi verhojen takana tai sitten hän tulkkaa tietyt osat ja hänet voidaan lähettää välillä käytävään”, Kolistaja kertoo vaihtoehdoista.

Koska tulkkia on vaikea tilata etukäteen synnytykseen, tulkkauspalvelu päivystää kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

Ranskan kielen tulkkina toiminut Hanna-Mari Kolistaja muistelee erästä kriisitilannetta: “Kun tulin paikalle, kätilö nappasi minut nopeasti mukaan ja kertoi tilanteen olevan huono. Synnyttäjä ei ymmärtänyt suomea eikä tulkkia ollut etukäteen paikalla. Mutta heti kun tulin paikalle, tajusin itse, että nyt synnytys sujuu. Hommat lähtivät hoitumaan, kun kieli saapui synnytyssaliin.”

Tulkit Turussa

• Turussa tuntimääräisesti kysytyimpiä kieliä ovat olleet jo pitkään arabia, kurdi, venäjä ja somalia.
• Suurin osa asioimistulkeista on itse maahanmuuttajataustaisia.
• Äidinkieleltään suomenkielisiä tulkkeja toimii pääasiassa länsieurooppalaisissa kielissä.