Tanssin talon haasteena moneen muuntautuva laitos

[metaslider id=11278]

Helsingin Kaapelitehtaalle rakennetaan Tanssin taloa. Tarkoituksena on luoda uudet harjoittelu –ja esiintymistilat tanssille sekä tuoda tanssialan toimijoita yhteen. Tanssin talo ry järjestää muun muassa kiertuetoimintaa. Haasteena on saada toimintamallista joustava ja muuntautumiskykyinen.

”Se, miten estetään instituutiomainen formaatti, on haaste tällä hetkellä. Totta kai tarvitaan rakenteita, jotta organisaatio pyörii. Mutta miten tehdään jatkuvasti vuoropuhelussa alan toimijoiden kanssa, niin siinä on kyllä haastetta”, Tanssin talo ry:n projektipäällikkö Hanna-Mari Peltomäki selventää.

Monien kaupunginteattereiden ongelmaksi on noussut se, että teatteri rakennuksena on raskaasti pyöritettävä laitos. Teatterit rakennettiin palvelemaan suurta yleisöä. Katsomoiden täyttämiseksi tarvitaan suurten yleisöjen esityksiä, joissa taiteellisille ratkaisuille ei välttämättä jää tilaa. Tanssin talolla on edessään nyt samanlaiset haasteet.

”Ainakin salaa toivon, ettei Tanssin talo koskaan toteudu. Tai: neuvottelut pystyyn ja Alminsali Tanssin taloksi. Ajatus Tukholman mallin kopioimisesta on vanhan sukupolven juttu. Jos tulevaisuudelle haluaa tehdä palveluksen, rakentaa jotakin kiertävää, useiden foorumeiden verkostoa nyt. Esimerkiksi sen kaupunginteatteriverkoston kautta. Mutta se, että tanssilla olisi oma rakennus on ajatuksena tylsä ja lattea”, teatteriohjaaja Mikko Roiha kritisoi.

Kaupunginteattereiden tulospaineet ajavat tanssin ulos

Tanssia näkee kaupunginteattereissa usein kiertueohjelmistona. Helsingin kaupunginteatteri on ainoa Suomessa, jossa on oma vakituinen tanssiryhmä, Helsinki Dance Company. Taloudelliset syyt ja yleisön intressit vaikuttavat kaupunginteattereiden ostopäätöksiin.

”On usein taloudellinen riski ostaa tanssiesitys. Monet teatterinjohtajat ovat sanoneet, että heillä ei ole tarvittavaa verkostoa tanssiesitysten myymiseen, että se vaatisi sitten yleisöyhteistyön kehittämistä. Teatteriesitys tuottaa monta tuhatta euroa plussaa, kun taas tanssiesitys tuottaa tuhansia euroja miinusta. Sekään ei ole teatterinjohtajien mukaan huonoin asia vaan se, että yleisöä ei ole”, Peltomäki pohtii.

Tanssi kasvattaa suosiotaan harrastuksena. Tanssiteattereiden yleisöihin suosio ei ole kuitenkaan kurottautunut. Teatteriohjaaja Mikko Roiha sanoo tanssin suosion olevan kiinni myös tanssialan suhtautumisesta itseensä.

”Miksi ihmeessä teatterit esittäisivät tanssia ohjelmistossaan. Niiden ei ole pakko. Jos olisi pakko, ne hoitaisivat sen pakkopullana. En usko, että teatterit luontaisesti kiinnostuvat tanssista, ellei siellä ole jotakin lisärahaa saatavana tai tanssi ole yhtäkkiä jotenkin supercool.”

“Tanssi pyörii liikaa omissa porukoissaan, eivät ne myöskään mene väärille oville vaan menevät aina siitä marginaalikellarinäyttämön ovesta sisään, asemoivat itse itsensä marginaaliin. Sieltä on turvallista huudella.”

Tanssi kiertää -hanke hakee ratkaisuja tanssin kannattavuuteen teattereissa

Tanssin talo ry:n Tanssi kiertää -kiertue kokoaa teatterit ja tanssin toimijat yhteen. Kiertueelle rakennetaan konseptia, jonka myötä eri puolilla Suomea voidaan esitellä vuosittain kiitettyjä tanssiteoksia. Kiertueella järjestetään myös tapahtumien yhteyteen esiintyjien pitämiä kursseja, paikallisten ryhmien töitä ja muuta oheisohjelmaa.

”Käytännössä me testataan erilaisia konsepteja tällä hetkellä, mikä kasvattaisi yleisöpohjaa. Teattereille tuntuu olevan isoin haaste tanssiesitysten ostamisessa se, että ne ei tavoita riittävässä määrin yleisöä”, Peltomäki avaa.