Opiskelupaikan valinta vaikuttaa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen

[metaslider id=19259]

Korkeakouluopiskelijat eivät saa tasapuolisesti apua mielenterveysongelmiinsa. Yliopistossa opiskelevat pääsevät hoitoon helposti, ammattikorkeakoululaiset ovat kuntien armoilla.

Oppilaitos ja opiskelupaikkakunta vaikuttavat huomattavasti siihen, kuinka helposti ja nopeasti apua saa. Terveydenhuoltolain mukaan opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on kunnan vastuulla.

Yliopisto-opiskelijat saavat apua nopeasti

Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto voidaan järjestää kunnan suostumuksella myös muulla tavalla. Esimerkki tällaisesta järjestelystä on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Turkka Sinisalo kertoo, että yliopisto-opiskelijat saavat hoitotakuun mukaisesti mielenterveysapua kolmen kuukauden sisällä. Hoitoon kuuluva psykologinen neuvontajakso sisältää 1-5 käyntiä psykologin luona. Sen jälkeen laaditaan hoitosuunnitelma yleislääkärin tai psykiatrin kanssa. Pidempikestoista psykoterapiaa tarvitsevat ohjataan Kelan kuntoutukseen.

Ammattikorkeakouluissa jonotetaan jopa kuukausia

Ammattikorkeakoulussa opiskelevien mielenterveyshuolto on kunnan vastuulla. Terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä pääsee psykologille tai psykiatrian poliklinikalle. Palveluita ei kuitenkaan ole saatavilla kaikkialla tasapuolisesti ja jonotusajat voivat venyä useiden kuukausien mittaisiksi.

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK:n opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Jussi-Pekka Roden mukaan kaikissa kunnissa ei ymmärretä opiskeluterveydenhuollon merkitystä. Myös ammattikorkeakoulut karsivat turhiksi kokemistaan palveluista vähentäessään henkilökuntaa ja kustannuksia.

”75 prosenttia mielenterveysongelmista alkaa alle 25-vuotiaana, joten oppilaitosten olisi tärkeää tarjota matalan kynnyksen palveluita”, sanoo Rode.

Ammattikorkeakoulut etsivät ratkaisuja mielenterveyshankkeesta

SAMOK:n suunnittelemassa hankkeessa on mukana yksi tai kaksi korkeakoulua sekä mielenterveysalan toimijoita. Tavoitteena on kehittää malli, jolla helpotetaan opintoihin palaamista ja vähennetään opintojen keskeytymistä mielenterveysongelmien takia. Toimenpiteet koskisivat lähes 40 000 opiskelijaa.

”Haluamme helpottaa eri toimijoiden yhteistyötä ja selkeyttää tehtäviä, jotta opiskelijaa ei tarvitse pompotella luukulta toiselle”, kertoo SAMOK:n Jussi-Pekka Rode.

Hankkeen toteutuminen varmistuu ensi vuoden alussa.

Opiskelijajärjestöt SAMOK ja SYL ovat jo pitkään työskennelleet sen eteen, että kaikki korkeakouluopiskelijat saisivat käyttää YTHS:n palveluja. Tavoitetta jarruttaa se, ettei terveydenhuoltolakiin tehdä muutoksia ennen sote-uudistuksen valmistumista. SAMOK:n Jussi-Pekka Rode toivoo sote-uudistuksen olevan hyvä mahdollisuus opiskeluterveydenhuollon kehittämiselle.

”Jos vastuu siirretään kunnilta muille tahoille, palvelut saattavat parantua ja valvonta lisääntyä.”