Kuvien ja tekstikatkelmien ottaminen internetistä ja esimerkiksi elokuvista tatuointia varten on trendikästä. Useat tatuoinniksi kelpaavat teokset nauttivat tekijänoikeussuojaa tietyin ehdoin, ja niiden käyttäminen voi olla laitonta.
[metaslider id=29138]
Jotta luomus voidaan laskea tekijänoikeudelliseksi teokseksi, sen tulee olla itsenäinen ja omaperäinen. Työn pitää ylittää niin sanottu teoskynnys. Omaperäisyys tarkoittaa sitä, ettei kukaan muu, joka olisi luonut samasta aiheesta teoksen, olisi päätynyt samaan lopputulokseen. Hyvin suosittu ja perinteinen aihe tatuoinnille on ruusu. Ruusutatuoinnit ovat usein hyvin samantyyppisiä, joten esimerkiksi ruusun kuva ei välttämättä ylitä teoskynnystä.
“Nämä ovat hirveän tulkinnanvaraisia aina, mikä on tekijänoikeuden alaista ja mikä ei. Teoskynnyksen ylittyminen ei katso teknistä taitoa eikä taiteellista visiota. Kuusivuotiaan lapsen piirtämällä kuvalla omasta perheestään on täysin sama tekijänoikeus kuin huipputaidemaalarin tekemällä taululla”, kertoo immateriaalioikeuksiin erikoistunut lakimies Jussi Kari.
Esimerkkiä tatuointien tekijänoikeuksiin liittyvistä oikeustapauksista Suomessa Kari ei osaa mainita.
“Väittäisin melko suurella todennäköisyydellä, että siitä ei ole oltu rähisemässä missään virallisessa oikeusasteessa. Maailmalta löytyy kyllä joitain tapauksia.”
Tatuointi ei välttämättä ole taiteellinen menetelmä
Tekijänoikeuslain mukaisesti jokaisella on oikeus tehdä julkaistusta teoksesta muutamia kopioita yksityistä käyttöä varten. Kopiointi ei kuitenkaan ole sallittua, jos se tehdään taiteellisia menetelmiä hyväksikäyttäen. Tällä pyritään estämään esimerkiksi tauluväärennökset.
[pullquote align=”right”]”Jos tatuoija tekee kopion tatuoimalla, onko se sitten taiteellinen menetelmä? Voi olla.”
– Jussi Kari[/pullquote]
“Jos tatuoija tekee kopion tatuoimalla, onko se sitten taiteellinen menetelmä? Voi olla. Jos tatuoinnin ottaja on itse pyytänyt tatuoijaa tekemään tatuoinnin kopiona kuvasta ja jos tatuointia ei katsota taiteelliseksi menetelmäksi, voi olla, että tatuoinnin ottaminen olisi sallittua”, Jussi Kari pohtii.
“Jos saan kuvan, jossa on jonkun iholla oleva tatuointi, en yleensä tee sellaista. Jokaisen tatuoijan tyyli ja kädenjälki on erilainen. En pysty toteuttamaan juuri samanlaista kuin kuvassa”, turkulaisen Kintaro Tattoon Harri Nieminen kertoo.
Tatuointialalla on kirjoittamattomia sääntöjä
Niemiseltä ei ole koskaan pyydetty lupaa käyttää hänen luomaansa kuvaa, ja Nieminen toteaa, että hänen tekemiään kuvia on voitu hänen tietämättään käyttää.
[pullquote align=”right”]”On vain käytäntöjä ja hyviä tapoja, toiset noudattavat niitä ja toiset eivät.”
– Harri Nieminen[/pullquote]
“Tähän ei ole mitään lainsäädäntöä. On vain käytäntöjä ja hyviä tapoja, toiset noudattavat niitä ja toiset eivät”, Harri Nieminen kertoo.
Jussi Kari kehottaa kaikkia selvittämään kuvan tai tekstin tekijänoikeuksien haltijan ennen kuvan käyttöä.
“Jos löytää netistä kuvan ja haluaisi tatuoida sen, kaikista varminta on pyytää kuvan tekijältä lupa, että käyttö on varmasti ok. Suullinen sopimus on juridisesti pätevä.”
Tuoreimmat
-
Turku uusin silmin: “Turku tarvitsee kaaosta, meteliä ja iloa”
-
Tutka Podcast: TikTokissa leviää rasistisia viestejä amharan kielellä koodattuna – selvitimme, mistä on kyse
-
Hallituksen esittämä työttömyyssääntö huolettaa kansainvälistä opiskelijaa – monen työllistymistä jarruttaa kielitaidon puute
-
Tutka Podcast: Some-maailma ja lemmikkivideot
-
Tutka Podcast: Eroon doomscrollauksesta
-
Revive Podcast: Art that makes you stop and wander
-
Biologinen museo tuo Suomen luonnon asiakkaiden ulottuville
-
Musiikin tekeminen on muuttunut kisailuksi 10 sekunnin introista
-
Turun uudet ulkokuntosalit tarjoavat ilmaisen liikuntavaihtoehdon
-
Turkulainen sarjakuva menestyy myös maailmalla