Tieto vähentää keuhkotuberkuloositapauksia

Medialla on ollut merkittävä rooli keuhkotuberkuulosin kitkemisessä Turun alueella. Lääketieteen tohtori, dosentti ja keuhkotautien erikoislääkäri Tuula Vasankari on ollut yksi heistä, jotka ovat tiedottaneet uhkakuvista.

”Olen tottunut median tiedonjanoon aina tuberkuloosiepidemian iskiessä. Puhelinsoitot eivät haittaa minua. Olen tyytyväinen, että harvinaisesta sairaudesta tiedotetaan”, Vasankari toteaa.

Paikallinen keuhkotuberkuloosiepidemia voi ilmaantua missä päin Suomea tahansa. Epidemialla tarkoitetaan tartuntasairautta, joka esiintyy poikkeuksellisen suurella osalla jonkin tietyn alueen väestöstä. Se, että tämä esiintyy juuri Turussa, on osittain sattumaa. Taudin harvinaistuessa paikalliset miniepidemiat ovat mahdollisia.

”Nuoren sairastuessa taudin leviämisen riski suurempi, koska nuoret ovat aktiivisia ja heillä on paljon sosiaalisia kontakteja”, Vasankari kertoo.

Suojautumiskeinot tuberkuloosia vastaan ovat rajalliset. Vasankari pitää tärkeänä erityisesti yskimishygieniasta huolehtimista. Tarttuvaa tuberkuloosia sairastavan henkilön yskiessä tai puhuessa tuberkuloosibakteereita leviää huoneilmaan. Samassa tilassa pitkään oleskeleva henkilö voi saada tartunnan hengitysilman välityksellä.

”Suomessa ilmenee vuosittain noin kolmesataa tuberkuloositapausta, joista noin sata sairastaa tartuttavaa tautimuotoa. Tuberkuloosille altistuneista henkilöistä noin joka kolmas saa tartunnan ja näistä joka kymmenes voi sairastua jossain elämänsä vaiheessa tuberkuloosiin. Tartunnan saanut terve ihminen ei voi levittää tuberkuloosia eteenpäin”, hän valottaa.

[metaslider id=3337]

Sairastuneet nuoret toipumassa

Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkopoliklinikan tuberkuloosi-vastuuhoitaja Hanna Aaltosen mukaan tapauksien yhteisinä piirteinä ovat olleet ikä, sosiaalinen tausta ja sijainti.

”Tällä hetkellä sairastuneita on kaksitoista ja lisäksi kahden tapauksen kohdalla selvitykset ovat kesken. Kyseessä on nuorten keskuudessa ilmentynyt epidemia, joten sairaudelle altistuneita on paljon. Ensimmäinen tuberkuloositapaus tuli ilmi viime vuoden syyskuussa”, Aaltonen kertoo.

”Tartuntavaarallisen keuhkotuberkuloosin löytyessä aloitetaan työläs kontaktikartoitus. Kartoituksessa selvitetään muun muassa potilasta haastattelemalla kaikki ne lähipiirin henkilöt, joita nuori on saattanut altistaa esimerkiksi viimeisen kolmen kuukauden aikana”, Hanna Aaltonen sanoo.

Tuberkuloosiin sairastuneista nuorista osalla hoito on päättynyt. Osalla nuorista vähintään puoli vuotta kestävä raskas hoito jatkuu edelleen.

[vimeo id=”81513343″ width=”600″ height=”337″/]

[toggle title=”Mikä on tuberkuloosi?” state=”open_or_closed”]

Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama infektio. Keuhkotuberkuloosi on tavallisin tuberkuloosin muoto, vaikka sairaus voi ilmetä missä tahansa elimessä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan keuhkopoliklinikan tuberkuloosi-vastuuhoitaja Hanna Aaltosen mukaan sairauden oireina voi olla esimerkiksi pitkittynyt yskä.

”Yskä voi olla aluksi kuivaa, mutta myöhemmin se muuttuu limaiseksi. Sen lisäksi oireina voi olla väsymystä ja voimattomuutta, ruokahaluttomuutta, laihtumista sekä mahdollisesti yöhikoilua. Yhtenä oireena voi olla myös kylkipistosta. Silti jotkut potilaat voivat tuntea itsensä täysin terveiksi, vaikka myöhemmin heiltä olisi löydetty tuberkuloositartunta”.

Aaltonen neuvoo oireiden ilmaantuessa hakeutumaan lääkäriin:

”Tuberkuloosin tartunnanvaarallisuus todetaan yleensä yskösnäytteistä, joita kerätään sairautta epäiltäessä. Potilas otetaan positiivisen löydöksen jälkeen sairaalaan eristyksiin lisätutkimuksien ajaksi. Tuberkuloosin varmistuttua aloitetaan lääkehoito ja potilas pysyy osastohoidossa niin kauan, kunnes tartunnanvaarallisuus on poistunut”.

”Kaikille tuberkuloosipotilaille annetaan lääkehoito valvotusti, josta sovitaan yhdessä potilaan kanssa. Lääkehoito on pitkä ja  lääkkeistä voi lisäksi tulla sivuvaikutuksia. Potilaan tukeminen hoidon aikana on myös tärkeää”, Hanna Aaltonen toteaa.[/toggle]