Uutiset

Turun ammattikorkeakoulu havittelee uutta koulutusta

Erja Andersson

Hammasalan osaamista saattaa tulla lisää Turkuun muutaman vuoden kuluttua, mikäli Turun ammattikorkeakoululle myönnetään lisärahoitusta uutta koulutusohjelmaa varten.

[metaslider id=2723]

”Rahoitus on suuri kysymys, ministeriön kanssa on neuvottelut vielä edessä ”, Sami Savolainen, Turun ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja sanoo.

Koulutus tarvitsee lisärahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, mutta sen mahdollisesta rahoitusosuudesta ei ole vielä tietoa.
Tämän vuoksi koulutusohjelma pyörähtänee käyntiin vasta muutaman vuoden kuluttua.

”Hammastekniikan koulutusohjelma on jo perustamiskustannuksiltaan kallis, ja itse koulutusohjelmakin on hintava”, Savolainen jatkaa.

Turun ammattikorkeakoulu Oy on eilen jättänyt toimilupahakemuksen. Uutena koulutuksena  haetaan hammasteknikkokoulutusta.

Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini painottaa, ettei mitään virallisia päätöksiä olla vielä tehty. Turun päässä ollaan vasta käymässä neuvotteluita mahdollisesti tästä koulutusohjelmasta.  Hänen tietääkseen koulutusta ei ole Turun ammattikorkeakoulun lisäksi hakemassa mikään muu ammattikorkeakoulu.

Tällä hetkellä hammastekniikan koulutusta antava Metropolia luopuu kyseistä koulutusohjelmasta sen kalleuden vuoksi.

”Metropolian vastuulla on tällä hetkellä monia kalliita koulutusohjelmia, joista se vastaa yksinään koko Suomessa. Näiden kalliimpien koulutusohjelmien levitys ympäri Suomen on kaikkien kannalta parempi”, Metropolian vararehtori Vesa Taatila kertoo.

Yliopisto odottaa mahdollisesti alkavaa yhteistyötä

Turun yliopiston hammaslääketieteen professori Pekka Vallittu toteaa Suomen hammashoidon olevan tulevaisuudessa harmillisessa ja jopa erikoisessa tilanteessa, mikäli rahoitusta ei Turun ammattikorkeakoululle myönnettäisi.

”Silloin päätöksiä tehneet henkilöt eivät ole hahmottaneet lähitulevaisuudessa tapahtuvia asioita. Päätökset kolahtavat omaan nilkkaan”, Vallittu sanoo.

Pahimmassa tilanteessa Suomesta katoaisi ainakin toistaiseksi kotimaisten hammasteknikoiden taito, ja tarvittavat hammaskojeet tilattaisiin ulkomailta.

”Nämä ovat kuitenkin mittatilaustöitä, joten aika hankalaan tilanteeseen jouduttaisiin”, Vallittu jatkaa.

Kaikki oikomishoidoissa käytettävät raudat, hammassillat ja proteesit ovat hammasteknikkojen kädenjälkeä.

”Henkilökohtaisesti odotan tätä mahdollista yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Näin teoriataso kohtaisi käytännön entistä paremmin”, Vallittu toteaa.

Tulevaisuudessa kuitenkin hammasteknikot ja hammaslääkärit saisivat opintoihinsa täydentävää tietoa, jota ei Vallitun mukaan Helsingissä jostain syystä pystytty toteuttamaan.

”Yliopistolla on alan tietämistä, joten tietenkin tällainen yhteistyö voisi olla hyvä”, Savolainen pohtii.

 

[note color=”#d3d3d3″]Hammasteknikko

  • Alalla työskentelee alle 1000 henkilöä hammaskojeiden valmistuksessa.
  • Erikoishammasteknikoksi voi kouluttautua viiden vuoden hammasteknikkona työskentelyn jälkeen.
  • Hammasproteesien käyttäjiä on Suomessa 900 000.

[/note]