Uutiset

Ukrainan sota jakaa suomenvenäläiset eri leireihin

admin

Suomessa asuvat venäläiset seuraavat Venäjän liikkeitä tarkasti. Tietoa he imevät sekä länsimaisesta että venäläisestä mediasta. Venäläisen median seuraaminen antaa suomenvenäläisille monimuotoisemman näkökulman tapahtumiin.

[metaslider id=12251]

Suomessa 25 vuotta asunut Maria (nimi muutettu) kertoo, että venäläisestä televisiosta saa täysin erilaisen kuvan sodasta.

”Meidänkin perheessä katsotaan joka ilta ensin venäläiset ja sitten suomalaiset uutiset. Suomenvenäläisillä on myös paljon venäläisiä sekä ukrainalaisia tuttavia, joiden kanssa keskustellessa saa suoraa tietoa tapahtumista. ”

Marian mukaan suomenvenäläiset suhtautuvat tapahtumiin pienemmällä kiihkolla kuin synnyinmaassaan asuvat venäläiset. Tapahtumat kuitenkin herättävät paljon keskustelua ja aihe on hyvin arkaluontoinen.

14 vuotta sitten Suomeen paluumuuttanut Mihail Ionin on kokenut kahtiajaon suomenvenäläisten keskuudessa vahvaksi. Hän sanoo, että on vaikea puhua siitä julkisesti, sillä se herättää niin paljon tunteita venäläisten keskuudessa. Hänen kokemuksiensa mukaan hän kuuluu mielipiteineen vähemmistöön:

Suomessa katsantokannat jakautuvat Putinin kannattajiin ja vastustajiin, mutta Maria kertoo, että on myös kolmas katsantokanta, johon hän omien sanojensa mukaan kuuluu. Tämä ryhmä on neutraalit tilanteen tarkkailijat, jotka eivät ota kantaa, mutta seuraavat sitä tiiviisti. Marian mukaan aika merkittävä osa venäläisistä, eritoten korkeakoulutetuista, näkee asiat kuten hän.

Maria kokee, että länsimedia jättää monia kriisin puolia käsittelemättä.

”Länsimediassa ei puhuta esimerkiksi Ukrainan uusnatseista. Toisen Maailmansodan aikainen rasistinen ideologia näkyy yhä vahvasti. Myös USA:n omat intressit Ukrainan takana jäävät mainitsematta. Toki venäläisilläkin on asiassa omia intressejä, muun muassa Ukrainassa oleva aseteollisuus. Mutta asiaa pitäisi katsoa monipuolisemmin. Miksi NATO on Ukrainassa? Ukraina ei kuulu Natoon. ”

Tasapainottelu kahden kotimaan välillä vaikeaa

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron on helppo uskoa, että suomenvenäläiset ovat jakaantuneet:

”Aihe on varmasti sikäli arka, että suomenvenäläiset ovat joutuneet hyvin ristiriitaiseen tilanteeseen. Heidän nykyinen ja entinen kotimaansa ovat ikään kuin eri puolilla konfliktia. Emotionaalinen suhde on kahteen suuntaan ja se on hankalaa.”

Kangaspuro uskoo, että jos konflikti etenee, niin saattaa suomenvenäläisille tulla tukalammat olot:

”Ilman muuta puolin ja toisin käytävä sotatilanteessa tyypillinen propaganda ja erilaisten ennakkoluulojen kärjistyminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että venäläisten syrjintää alkaa esiintyä enemmän kuin tähän asti.”

Turun yliopiston vararehtori ja venäjän kielen professori Riitta Pyykkö on Kangaspuron kanssa samoilla linjoilla:

”On vaara, että suomenvenäläisiä alettaisiin täällä syrjiä. En usko, että tähän mennessä sitä on kuitenkaan ollut vielä nähtävissä. Suomalaiset ovat suhtautuneet tapahtumiin aika rauhallisesti ja uskoisin, että he tajuavat, että ihmiset ovat ihmisiä ja että heidät pitää ottaa yksilöinä, oli heidän kotivaltionsa millainen tahansa. Mutta jos syttyisi sota, niin oltaisiin ihan erilaisessa tilanteessa. Voisin kuvitella, että silloin suuri osa suomenvenäläisistä lähtisi Venäjälle.”