Jäteongelma voidaan ratkaista jatkojalostuksella

Vuonna 2011 Suomi tuotti miltei sata miljoonaa tonnia jätettä. Monet yritykset ovat havainneet, että jätevirroista voi muokata uusia raaka-aineita.

“Jonain päivänä on tilanne, jolloin ei enää ole jätettä. Materiaali kiertää”, uskoo Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Piia Nurmi.

Jätteen käyttö raaka-aineena ei ole uusi ilmiö, mutta nykyteknologia ja -ilmapiiri lupaavat sille uutta pontta.

Zinoti-kauppa myy tiskiharjoja ja leikkuulautoja. Molemmat tuotteet valmistetaan teollisuuden ylijäämäpaloista.

“Kun harja on tullut tiensä päähän, sen voi palauttaa tehtaalle, jolloin käytämme varren uudelleen”, kertoo toinen yrityksen perustajista Susanna Wiljanen.

Uusiokäyttö on hyödyllistä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Päästöt vähenevät, rahaa säästyy ja syntyy paljon uusia työpaikkoja.

“Kaikki yritykset eivät ole mukana pelastaakseen maailman”, huomauttaa Nurmi.
Kyse on monelle yksinkertaisesti siitä, että materiaalien hyödyntäminen on yritykselle järkevää.

[metaslider id=4705]

“Biotalous on mielestäni välttämättömyys”

Meriaura-varustamon toimitusjohtaja Jussi Mälkiä toimii etunenässä jätteiden uusiokäytön saralla.
Meriaura omistaa tiettävästi oman kokoluokkansa ainoan laivan, joka kykenee liikkumaan täysin bioöljyllä.

Osa yrityksistä, kuten Meriaura, tekevät kaiken mahdollisimman ekologisesti. Osa puolestaan on lähtenyt mukaan, muttei ainakaan vielä toimi täysin kierrätyksen ehdoilla.

On yrityksiä, jotka tuottavat ylijäämäjätettä sekä niitä, jotka sitä käyttävät. Näiden tahojen väliin on myös syntynyt yrityksiä, jotka auttavat näitä löytämään toisensa.

“Biotalouteen pääsee ymmärtämällä, mistä on kysymys. Kyseenalaistamalla erilaisia asioita, keskittymällä olennaiseen. Maailman täytyy muuttua rajusti”, Mälkiä toteaa.

Yrityksen toiminnan muuttaminen jätteitä kierrättäväksi ei ole iso investointi ja ongelmia kierrätyksessä on verrattaen vähän.

Jotkin jätteet vaativat paljon tutkimustyötä ja niille on vaikea keksiä kierrätystapaa. Jätteiden kierrätys vaatii huomattavasti yhteistyötä yritysten välillä. Jos kierrätysketjuun kuuluu monta yritystä, yhteistyö voi Nurmen kokemuksen mukaan mennä sekavaksi.

Vain noin kolme prosenttia kaikesta jätteestä tulee palveluiden ja kotitalouksien roskiksista

Moni yritys ei vielä ole toiminnassa mukana, mutta tietoisuus ja kiinnostus kasvavat koko ajan.

“Uskon, että tulee sellainen vaihe, että pari sukupolvea myöhemmin on vaikea ymmärtää, miten jotain kaatopaikkoja on edes ollut olemassa”, Nurmi toteaa.

Turun ammattikorkeakoulu oli yksi Resurssiälykäs Varsinais-Suomi – Mahdollisuuksia uuteen kasvuun -seminaarin järjestäjistä. 11.11.2013 järjestetyssä seminaarissa puhui edustajia yrityksistä, jotka toiminnassaan jollakin tavoin uusiokäyttävät materiaaleja.

Sekä Nurmen että monien muiden seminaarissa puhuneiden mukaan yritysten on usein hankala tehdä mitään uutta.

“On niin paljon helpompi tehdä siten, miten on aina tehty.”