Tunnelmia Turun vaalikadulta. Kuva: Antti Hartikainen

Uutiset

Vaaliehdokkaat: epätasa-arvoisuus ehdokkaiden välillä haittaa demokratiaa

admin

[metaslider id=16506]

Turun vaalikadulla eri puolueiden kansanedustajaehdokkaille tehdyn kyselyn mukaan suomalaisessa demokratiassa nähdään parannettavaa. Epäsuhta eri ehdokkaiden ja puolueiden budjeteissa sekä näkyvyys mediassa nähtiin suurimpina ongelmina. Lisäksi suoraa demokratiaa kaivattaisiin nykyistä enemmän.

SDP:n Jere Järvinen haluaisi ehdokkaat tasa-arvoisempaan asemaan.

”Näin vaalien alla kuulee paljon epätasajakoisuutta paneelien, vaalirahoituksen ja mainonnan suhteen. Siinä olisi paljon kehitettävää, että saadaan ehdokkaat samalle viivalle.”

Viime vuonna puolueille jaettiin yhteensä 34 miljoonaa euroa puoluetukea. Sitä ei kuitenkaan jaettu ollenkaan eduskunnan ulkopuolisille puolueille. Jakoperusteena on puolueen kansanedustajamäärä. Puoluetuen nykyinen malli sai kritiikkiä osakseen.

”Ei suomalainen demokratia toimi juuri lainkaan. Siitä on oikein malliesimerkki nämä vaalit. Vaalit käydään puolueiden kesken ja eduskunnan ulkopuoliset puolueet eivät saa ollenkaan valtion tukea”, sivaltaa SKP:n Eira Kejonen.

Myös vihreiden Konsta Weber näkee tilanteen ongelmallisena.
”Se mikä tällä hetkellä on haaste, niin keskimääräinen kansanedustaja tulee valituksi 35 tuhannen euron suuruisella budjetilla. Tämä vääristää kilpailutilannetta ehdokkaiden välillä.”

Suhteellinen vaalitapakin nousi esille pienpuolueiden ongelmana.

”Jos ajatellaan meidän suhteellista vaalitapajärjestelmää ihan nyt eduskuntavaalien alla, niin ehkä demokratia ei siinä parhaimmillaan toteudu. Pienistä puolueista ihmiset ei kovin helposti pääse vaikuttamaan tai läpi eduskuntaan”, avaa kristillisdemokraattien Veera Köpsi.

Suoraa demokratiaa kaivataan enemmän

Kansalaisaloitteet koettiin sekä hyvänä että huonona asiana. Ne edistävät suoran demokratian mahdollisuuksia, mutta niiden todellinen vaikutusvalta voi jäädä vähäpätöiseksi.

”Suorassa demokratiassa on huomattavan paljon kehitettävää. Piraattipuolueella on uusi aloite, joka mahdollistaisi sitovien kansalaisalotteiden tekemisen”, toteaa Piraattipuolueen Timo Hellman.

Vasemmistoliiton Li Andersson näkisi tilanteessa parannettavaa.

”Tarvitsemme paljon enemmän suoran demokratian mahdollisuuksia niin kunta- kuin valtakunnankin tasolla. Tarvitaan paljon enemmän läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Kokousten tulisi olla avoimia ja kaikkien viranomaisten pitäisi avata paremmin päätösten perusteita ja taustoja.”

Perussuomalaisten Satu Anttila toivoi tulevalta eduskunnalta suurempaa panostusta kansan kuuntelemiseen.

Suomalaisessa demokratiassa nähtiin jotain hyvääkin

Ehdokkaiden helppo tavoitettavuus, edustuksellinen demokratia ja korruption vähäisyys nousivat haastatteluissa esille suomalaisen demokratian vahvuuksina.

”Ihmisillä on mahdollisuus äänestää näissä eduskuntavaaleissa omaa ehdokasta edustamaan sitä omaa ääntään”, keskustan Riitta Karjalainen kommentoi edustuksellista demokratiaa.

Kokoomuksen Sanna Vauranoja komppaa Karjalaista.

”Minun mielestä voisi sanoa, että 90 prosenttia demokratiasta toimii hienosti ja kansanedustajavaalit ovat hyvä esimerkki siitä.”