Fyysisiä vaalimainoksia painetaan vähemmän

Vaikka eduskuntavaalien kampanjointi siirtyy jatkuvasti enemmän nettiin, ulkomainonta ja lehtisten painattaminen on yhä yleistä. Painotalojen mukaan kysyntä on kuitenkin laskenut.

Finepressin toimitusjohtaja Eero Kunnas toteaa vaalienalusajan heijastuvan yrityksen toimintaan.

”Pari kuukautta ennen vaaleja alkaa puhelin piristä ja vaalimainosten tekninen toteuttaminen alkaa. Hommat suunnitellaan etukäteen ja sinä päivänä kun ehdokkaitten vaalinumerot julkaistaan, alkaa täysi rähinä alihankkijoiden kanssa painatuksen suhteen”, Kunnas kertoo.

Kunnas näkee jakotavaran, kuten lehtisten painattamisen kuitenkin vähentyneen jonkin verran verrattuna neljän vuoden takaisiin eduskuntavaaleihin.

”Vaalien osalta painotuotteita ei enää tehdä varmastikaan niin paljon kuin ennen. Markkinointi on luonnollisesti siirtynyt vaalienkin osalta esimerkiksi Facebookkiin.

Paperituotteiden tukkukaupan, Antalis Oy:n aluemyyntipäällikkö Harri Lehto uskoo eri vaalien työllistävän painotaloja eri tavalla.

”Mitä isommat vaalit, sitä enemmän mainonta suuntautuu esimerkiksi lehtiin. Kuntavaaleissa toimivat jaettavat lehtiset varmaankin paremmin ja niitä tilataan enemmän. Julisteita ja kankaita tilataan meiltä vaalien aikaan jonkun verran. Ei voida kuitenkaan puhua suuresta erosta normaaliin.”

Multiprintin Esa Toivonen sanoo painettuihin vaalimainoksiin liittyvien tilausten vähentyneen selkeästi.

”Sitä tehdään selkeästi vähemmän kuin ennen. Harva painotalo enää painaa mainoksia”, Toivonen uskoo.

Vaalit kuitenkin ilmenevät edelleen lisääntyvänä työmääränä yrityksessä.

”Kyllä ne töitä silti teettävät, mutta liikevaihdossa vaalit eivät näy positiivisesti. Vaalien aikaan muut työt jää helposti toteuttamatta. Muu liiketoiminta, kuten yrityspainattaminen ja suoramarkkinointi kärsivät.”

Toivosen mukaan vaalien alla painattamiseen satsattava euromäärä on vähentynyt sekä puoluetoimistojen ja yksittäisten ehdokkaiden toimesta.

[metaslider id=17160]

“Meidän äänestäjät eivät käytä iPadeja”

Perussuomalaisten talousjohtaja Kai Järvikare kertoo puolueen mainonnan siirtyvän systemaattisesti tietoverkkoihin ja yhä enemmän myös sosiaaliseen mediaan.

”Nettimainontaan suunnattiin budjetistamme kahdeksan prosenttia eli noin 55 000 euroa. Siitä alle puolet suunnattiin sosiaaliseen mediaan.”

Huolimatta perussuomalaisten pieneen panostukseen sosiaalisessa mediassa, suunta on ylöspäin.

”Vuoden 2011 vaaleissa some-mainonta oli olematonta”, Järvikare toteaa.

Puolue sijoitti ulkomainontaan 11 prosenttia 700 000:n euron vaalibudjetista. Järvikareen mukaan mainosten painatus kilpailutettiin ja tehtävään pestattiin suomalainen yritys.

Järvikare toteaa, että mainonnassa hyödynnetään tarkkaa tutkimustietoa.

”Meidän äänestäjät eivät käytä iPadeja. Jos meitä äänestävä ihminen on rekkakuski, on viisaampaa kohdistaa mainonta esimerkiksi radioon ja ulkojulisteisiin”, Järvikare kertoo.

Vihreiden taloussihteeri Aleksi Laine kertoo, että sosiaalisen median kanavat ovat puolueelle merkittäviä mainostusvälineitä. Vihreillä oli eduskuntapuolueista pienin vaalibudjetti, noin 360 000 euroa.

”Someen panostettiin selvästi enemmän kuin printtiin”, Laine kertoo.

Vihreät suuntasivat someen 10 000 – 15 000 euroa, arviolta neljä prosenttia budjetista.