Merenkulun työpaikat kortilla Suomessa

[metaslider id=15402]

Valmistuneille merenkulunopiskelijoille työpaikan saaminen saattaa olla todella hankalaa. Varsinkin merenkulun päällystön puolella omaa tutkintoa vastaavaa työtä saa odotella vuosia. 

Suomessa esimerkiksi Kotkassa on kaksi oppilaitosta, joista toisesta valmistuu tulevaisuuden merikapteeneita ja toisesta vahtiperämiehiä. Ammattikoulun puolella on mahdollisuus kouluttautua vahtiperämiehen pestiin ja ammattikorkeakoulussa aina merikapteeniksi asti. Suomen meripäällystöliito ry:n toiminnanjohtaja Petri Suominen uskookin, että etenkin vahtiperämiehiä koulutetaan liikaa.

”Vahtiperämiehiä on vaan liikaa. Merikapteenien määrää en ihan vielä lähtisi vähentämään. Suomessa kun on kahdeksan koulua, joista tulee vahtiperämiehiä, niin työpaikkoja ei löydy kaikille .”

Toisen asteen opintojen keskeyttämisprosentti on myös hyvin korkea. Suominen näkeekin, että opintojen edetessä opiskelijat tajuavat, että työllistymismahdollisuudet ovat heikot.

”Vahtiperämiehenkirjalla maailmalta työn saaminen on lähes mahdotonta. Pitää olla jotain todella erikoisosaamista, että paikan voi saada.”

Suominen on rohkaissut nuoria etsimään töitä myös ulkomailta. Monesti tämä tarkoitaa kuitenkin mahdollista tinkimistä työajasta ja palkassa.

”Se vaan ehkä pikku hiljaa loppuu se merenkulku, jos tämä trendi jatkuu. Suomessa meillä on niin vähän varustamoja verrattuna esimerkiksi Tanskaan tai Norjaan. Työpaikkoja ei ole yksinkertaisesti tarjolla.”

Tulevaisuus ei opiskelijaa lämmitä

”Kyllä mä meinaan uudelleen kouluttautua jossain vaiheessa. Se todennäkösyys, että musta joskus tulee kapteeni on häviävän pieni, ainakaan suomessa, ulkomailla se on sitte tuoinen juttu” kertoo pian Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta merikapteeniksi valmistuva Janne Lahti.

Lahden mukaan ulkomailta töiden löytyminen on helpompaa, kunhan suorittaa joitakin lisäkursseja. Ongelmallista on kuitenkin se, että tarvittava kielitaito esimerkiksi Norjassa työskentelyyn pitäisi jostain haalia. Alalle kouluttautuneiden keskuudessa vallitsee vahva epäluulo siitä, että vahtiperämiehen paikkoja löytyisi ainakaan Suomesta .

”Kyllä siinä pitää todellinen tuuri käydä ja olla oikeassa paikkassa oikeaan aikaan, jotta perämiehen tehtäviä Suomen lipun alta saa”, ynnää Lahti.

[note color=”#d3d3d3″]Faktalaatikko

• Sekamiehityksellä tarkoitetaan, että osa laivan tyontekijöistä on kotoisin muista maista, kuin minkä maan lipun alla laiva on.
• Ammattikouluihin ja ammattikorkeakouluihin otetaan vuosittain noin 200 opiskelijaa, joiden tavoitteena on vahtiperämiehen tai merikapteenin koulutus.

[/note]