Liikunnan määrä ei vaikuta niskakipuihin

Niskakivuista kärsivien lasten ja nuorten määrä on kasvanut vuodesta 1991 lähtien. Helsingin yliopistossa huomenna tarkistettavan väitöstutkimuksen mukaan liikunta-aktiivisuudella ei ole vaikutusta kivun esiintymiseen.

Fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhlin väitöstyön mukaan yhä suurempi osa suomalaislapsista ja nuorista kärsii niskakivuista. Alkutilanteessa kivuttomista koululaisista vuoden jälkeen niskakivusta ilmoitti 21 prosenttia ja neljän seurantavuoden jälkeen peräti 43 prosenttia.

”Vaikka liikut paljon tai vähän, niskakipu on sama.”

Ståhlin mukaan varsinaisesti liikunnan määrä ei suoraan vaikuta. Tärkeämpää on liikunnan laatu. Laadultaan parempi liikuntamuoto voi mahdollisesti ennaltaehkäistä kipua.

”Vaikka liikut paljon tai vähän, niskakipu on sama. On kuitenkin muita tutkimustuloksia, joiden mukaan yläraajoja dynaamisesti kuormittava liikunta, esimerkiksi mailapelit tai koripallo, kuormittaa niska-hartiaseutua eri tavalla.”

[metaslider id=7573]

Kipujen aiheuttajat psyykkisiä ja geneettisiä

Väitöstutkimuksen mukaan kipujen taustalla on sekä psyykkisiä että geneettisiä tekijöitä. Sen mukaan niskakipu on yleistä jo 9–13 -vuotiailla lapsilla. Eroa tyttöjen ja poikien välillä ei ole ennen murrosikää, jonka jälkeen niskakivut ovat selvästi yleisempiä tytöillä. Tutkimuksen mukaan peräti 68 prosenttia kivuista selittyy perimän eroilla.

Pidempiaikaisia tutkimuksia tietokoneen käytön vaikutuksista lasten ja nuorten kroonisiin niskakipuihin ei ole vielä tehty. Ståhlin mukaan yhteys on silti havaittu lähes jokaisessa poikkileikkaustutkimuksessa.

Fyysistä vai psyykkistä?

Tietokoneen käytöllä on osa niskakipujen synnyssä. Silti ei vielä tiedetä, syntyykö kipu fyysisestä vai psyykkisestä kuormituksesta.

”Aiheuttaako tietokone fyysistä kuormitusta niska-hartiaseutuun, eli liikaa staattista jännitystä, vai tuleeko se psyykkisen kuormituksen kautta?”

Sosiaalinen media voi aiheuttaa psyykkistä stressiä, sillä se pitää hereillä ympäri vuorokauden. Myös muiden ihmisten sosiaalisessa mediassa jakamat ongelmat voivat aiheuttaa lapsille stressiä.

Psyykkisen stressin aiheuttamalle kivulle ei vielä kunnon selitystä

Ståhlin mukaan psyykkisten tekijöiden aiheuttamia kiputiloja ei osata vielä selittää kunnolla. Ne vaativat lisätutkimuksia.

”Tiedetään, että psyykkinen stressi aktivoi hartialihaksen pieniä motorisia yksiköitä jotka ovat tahdosta riippumattomia. Hypoteesina on, että yliaktiivisuus voisi aiheuttaa kudosrakenteeseen pysyviä muutoksia jotka aiheuttavat kipua.”

Vaihtoehtoisesti epäillään, että kipu voisi syntyä ilman kudosvaurioita.

”Toinen vaihtoehto on, että  aivoista tuleviin hermoston säätelytekijöihin tulee vika, jolloin aletaan tuntea kipua vaikka kohde-elimessä ei ole osoitettavissa kudosvauriota.”