Varsinais-Suomen peruskouluista 20 prosenttia lakkautettu kymmenen vuoden aikana

[metaslider id=24369]

Varsinais-Suomen kouluverkostosta on poistunut 43 peruskoulua kymmenessä vuodessa, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Tahti on ollut lähes sama kaikissa maakunnissa. Koko maan peruskouluista 25 prosenttia on lakkautettu vuosien 2005–2015 aikana.

Suurimmat lakkautukset toteutettiin Varsinais-Suomessa vuonna 2010, jolloin yhteensä 15 peruskoulua jäi tyhjilleen tai organisoitiin uudelleen. Sen jälkeen lakkautusten vuosittainen määrä on pysynyt alle kuudessa.

Turussa peruskouluja on lakkautettu yhdeksän vuosien 2005–2015 aikana. Viimeisin lakkautus koski Runosmäen koulua.

”Runosmäen koulun oppilaat joutuivat jättämään koulun yllättäen vuosi sitten. Rakennuksessa ilmeni pahemmat sisäilmaongelmat, mitä oli tiedossa”, kertoo Turun kaupungin perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne.

Runosmäen koulun lähes 250 oppilasta siirtyi uusiin koulurakennuksiin. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilaat siirtyivät läheiseen Kärsämäen kouluun ja loput luokat Turun Lyseon kouluun.

”Tässä tapauksessa korvaavat koulut löytyivät kävelymatkan päästä. Joissakin tapauksissa oppilaiden koulumatka on muuttunut bussimatkaksi”, kertoo Rinne.

”Säästämme mieluummin vuokrista kuin opetuksesta”

Rinteen mukaan kouluja on lakkautettu sekä säästösyistä että huonon ilmanlaadun takia.

”Kouluverkkoa pitää karsia, jotta toiminta on taloudellista. Koulurakennuksista koituu isoja kustannuksia. Säästämme mieluummin vuokrista kuin opetuksesta”, Rinne toteaa.

Runosmäen ja Kakskerran kouluja lukuunottamatta Turun tyhjäksi jääneet peruskoulut on myyty ulkopuolisille toimijoille. Sama linja on ollut myös Kemiönsaaren kunnassa, jossa neljä peruskoulua lakkautettiin lukuvuoden 2009–2010 aikana.

”Kouluja lakkautettiin, sillä lapsimäärä putosi rajusti. Esimerkiksi osa Mjösundin koulun oppilaista tuli Kemiönsaaren keskustan kautta kouluun. Jo se, että koulussa kävi reilu 20 oppilasta, oli keinotekoista”, kertoo Kemiönsaaren kunnan sivistysjohtaja Mats Johansson.

Nykyään lakkautettujen koulujen oppilaat on sijoitettu kunnan muihin kouluihin. Johanssonin mukaan osan koulumatka on jopa lyhentynyt lakkautusten myötä.

”Lakkautukset oli oikea ratkaisu”

”Kylässä oli kovaa vääntöä lakkautusten alla. Lakkautukset ottivat tietysti koville, mutta näin jälkeen päin kaikki on ollut tyytyväisiä”, toteaa Johansson.

Hänen mukaansa kunta säästää vuosittain 600 000–700 000 euroa lakkautusten myötä.

Myös Outi Rinne toteaa, että alun vastustuksista huolimatta, koulujen lakkautukset oli oikea ratkaisu.

”Lautakunnan listaesityksistä löytyy isoja säästöjä, valinnaisten opintojen määrä on laajempi ja koulujen palvelut ovat paremmat erityisopettajien, kuraattorien ja psykologien myötä suurissa kouluissa”, toteaa Outi Rinne.

Lisäksi Johansson huomauttaa, että luokkakoot eivät ole kasvaneet suurempien koulujen myötä.

”Olemme muodostaneet luokat niin, että peruskoulujen luokissa on keskimäärin 15,5 oppilasta.”