Yhteisörahoitus ei rajaa apurahaa pois

Projekti, joka hakee rahoitusta yhteisörahoituspalvelun kautta, voi yhtä lailla saada valtionavustusta eli apurahaa. Yhteisörahoitus on tapa hakea rahoitusta, jossa kuka tahansa voi antaa rahaa hyväksi pitämälleen projektille.

[metaslider id=4882]

Rahoituksen hakeminen yhteisörahoituspalvelun kautta katsotaan Taiteen edistämiskeskuksessa myönteisenä asiana.

”Yhteisörahoitus on hyvä uusi rahoitusmuoto, se mahdollistaa taiteen tekemisen”, Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö pohtii.

Tanssiesityksellä, kirjalla tai levyllä tulee olla muutakin rahoitusta. Valtio ei voi rahoittaa projektia kokonaan.

”Sääntö on, että valtio ei saa rahoittaa valtionavustuksilla mitään sataprosenttisesti”, Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Mari Karikoski kertoo.

Valtionavustukset myönnetään tarpeeseen perustuen. Jos yhteisörahoitus tuottaa sen verran, että se kattaa kirjan tai tanssiesityksen koko rahoituksen, ei apurahaa myönnetä. Samoin toimitaan kaiken muualta tulevan rahoituksen kanssa. Yhteisörahoitus ei ole Taiteen edistämiskeskukselle muista eriävä rahoitusmuoto.

”Yhteisörahoitus kuulostaa positiiviselta uudelta tavalta rahoittaa taidetta. Nythän se on taiteen puolelle vasta tulossa”, Sirnö kommentoi.

Some vahvasti mukana yhteisörahoitusprojekteissa

“Nuorgamilla oli melko vahva markkinointi omalla Facebook-sivustollaan. Sitä kautta päädyin rahoittamaan projektia”, Nuorgam-musiikkilehden printtiversiota rahoittanut Roosa Lindholm kertoo.

Taiteen sekä muiden luovien projektien rahoittaminen yhteisörahoituksen kautta on vielä melko tuntematon asia Suomessa. Mesenaatti.me, joka on Suomen ensimmäinen kaikille suunnattu yhteisörahoituspalvelu, avattiin vasta vuoden 2013 elokuussa. Sosiaalinen media auttaa projekteja ja hankkeita tuomaan ideansa ihmisten nähtäville.

“Koin, että lehti on sellainen, jonka haluan itselleni. Rahoitin lehden tukemisen takia, en itse palvelun”, Lindholm kertoo.

Valtionavustukset peritään takaisin jos ne tuottavat voittoa

Valtionavustuksilla ei saa tehdä voittoa. Valtionavustukset eli apurahat on tarkoitettu vain tukemaan taiteen tekemistä. Sirnön mukaan valtionavustuksia voidaan periä takaisin jos projekti tuottaa voittoa.

”Taiteessa takaisinperintä ei ole useinkaan ongelma,” Sirnö kertoo.

Esitys tai tuote harvoin tuottaa niin paljon, että siitä jäisi voittoa.

Rahankeräyslaki rajoittaa lahjoitusten antamista

Yhdysvalloissa yhteisörahoituspalveluiden kautta rahaa voi myös lahjoittaa. Suomessa rahankeräyslaki rajoittaa vastikkeetonta rahoitusta. Rahan keräämiseen täytyy tällöin olla lupa.

Kuka tahansa voi siis rahoittaa yhteisörahoituspalvelun tuotteita ja tapahtumia, mutta hänen tulee saada jonkinlainen vastike rahoituksesta. Esimerkiksi liput valmistuvan elokuvan ensi-iltaan tai kirja, kun se valmistuu.

[note color=”#d3d3d3″]Mikä on yhteisörahoitus?

• Yhteisörahoitus on tapa kerätä ja lahjoittaa rahaa. Siinä kuka tahansa voi rahoittaa hyvänä pitämäänsä hanketta, projektia, tuotetta tai yritystä. Kun suuri joukko ihmisiä rahoittaa hanketta, voidaan kerätä rahoitus isollekin idealle.
• Yhteisörahoituksessa yleisö vaikuttaa suoraan minkälaisia tuotteita ja hankkeita maailmaan syntyy. Välikädet putoavat pois yleisön ja tuottajan väliltä.
• Suomen ensimmäinen kaikille projekteille suunnattu yhteisörahoituspalvelu on Mesenaatti.me. Se on ollut avoinna heinäkuusta alkaen.
• Suomessa rahan lahjoittamiseen tarvitaan rahankeräyslupa. Mikäli rahalle saa jonkun vastikkeen, kuten liput tapahtumaan tai valmiin tuotteen, ei lupaa tarvita.

[/note]