Yleissivistystä ja medialukutaitoa – lukioiden viestinnänopetus voi innostaa jopa jatko-opintoihin 

Tikkurilan lukion viestinnän ja elokuvan opettaja Antti Pentikäinen kertoo monien viestintää opiskelleiden päätyneen jatko-opintoihin viestinnän pariin. Opiskelijat ovat päätyneet lukemaan erityisesti journalistiikkaa, elokuvaa ja audiovisuaalisia aloja. 

“Tilusta on ihan kohtuullisesti päästy sekä yliopistoihin, että ammattikorkeakouluihin, mutta myös ammattikouluihin”, kertoo Pentikäinen. 

Moni opiskelija on löytänyt viestinnän ja elokuvan kursseista uusia mielenkiinnon kohteita. Yksi heistä on abiturientti Aatu Laakso. Laakson lukiovalintaan ei vaikuttanut laajat viestinnän kurssit, mutta lukion aikana hän on tajunnut media-alan kiinnostavan. Tulevaisuudessa hän haluaa töihin lehden toimitukseen. Antti Pentikäinen on tavannut uransa aikana lukuisia opiskelijoita, joiden urahaaveet ovat selkiytyneet viestinnän opintojen myötä.  

Lukion ensimmäisellä luokalla Tikkurilan lukiossa oleva Heta Petra on avoimin mielin viestintäopintojen suhteen. Hän ei pois sulje mahdollisuutta hakeutua jatko-opiskelemaan media-alalle lukion jälkeen. Petralla on kavereita, joita kiinnostaisi viestintä opinnot, mutta niihin ei omissa lukioissa ole mahdollisuutta. 

“Täällä voi tutkia sitä onko kiinnostunut tästä alasta ja voi saada sellaisia tietoja, joista on hyötyä opiskelussa ja työelämässä” pohtii Antti Pentikäinen.

Viestinnän opetuksen tarjonnassa on suuria eroja

Vaikka ylioppilaskokeissa ei voida kysyä mitään, mitä ei ole opetussuunnitelmassa, voi Pentikäisen mukaan kursseista silti olla paljon hyötyä esimerkiksi tehtävissä, joissa on audiovisuaalista sisältöä. Nykymuotoiset ylioppilaskokeet voivat sähköistymisen myötä sisältää esimerkiksi videomateriaalia, jota pitää analysoida. Silloin elokuvaopinnoista voi olla huomattavaa hyötyä.   

Tikkurilan lukiossa on yksi Suomen suurimmista viestinnän ja elokuvan kurssivalikoimista. Elokuvan kursseja järjestetään 11 ja viestinnän 15-20, riippuen vuodesta. Lisäksi lukiossa voi hakea viestintälinjalle ja suorittaa median lukiodiplomin.  

Turussa Kerttulin lukiossa on noin 8 digitaalisen viestinnän kurssia ja siellä voi suorittaa median lukiodiplomin. Mediadiplomin voi suorittaa myös Turun klassillisessa lukiossa, jossa ilmaisulinjaan kuuluu noin 12 kurssia teatterin, tanssin sekä mediailmaisun kursseja.

Pienemmissä lukioissa viestintää ei välttämättä ole lainkaan tarjolla. Esimerkiksi Turun Puolalanmäen lukion ja Helsingin kielilukion netistä löytyvien kurssitarjottimien perusteella mediaopintoja ei ole ollenkaan.

Opiskelijoiden toiveet vaikuttavat järjestettäviin kursseihin 

Turun klassillisen lukion ja Kerttulin lukion it- ja mediaopettaja Mattus Alsi kertoo, että viestintäopintoja voitaisiin järjestää lisää, mikäli opiskelijat niitä enemmän toivoisivat.

Opiskelijoiden mielenkiinto vaikuttaa myös Tikkurilan lukiossa kurssitarjontaan. Jos jollekin kurssille riittää vuosi toisensa jälkeen tulijoita, niin sitä kurssia järjestetään useasti vuoden aikana. Pentikäinen on myös kysynyt kurssien alussa opiskelijoiden toiveita kurssin sisältöä suunnitellessaan. 

Alsi kertoo muutaman kurssin olevan joka vuosi täynnä, mutta muuten viestinnän opetus ei ole ollut kovin suosittua. Hän epäilee syyksi sen, että Kerttulia markkinoidaan tietoteknisenä lukiona ja klassillista lukiota teatterilukiona. 

Lukioissa, joissa ei ole viestinnän opetusta lainkaan, voidaan äidinkielenkursseilla sivuta viestinnän teemoja. Kyse on kuitenkin niissä tapauksissa pienestä pintaraapaisusta. Esimerkiksi puheviestintää on äidinkielessä yksi kurssi, mutta se ei ole kaikille pakollinen. 

Yksi pakollinen viestinnän kurssi ei olisi Pentikäisen mielestä ollenkaan huono idea. Tikkurilan lukiossa rehtorikin suosittelee elokuvan ja viestinnän opintoja keventäviksi lukujärjestykseen. Vaikka kursseilla käydäänkin läpi tärkeitä asioita, on se kuitenkin eri asia kuin lukuaineet, joissa kurssilla opittu testataan kokeilla.