Epäonnistumisen päivä kannustaa elämään mokiensa kanssa

”Epäonnistumisen pelko on rampauttavaa. Epäonnistumista pelkäävä ihminen ei uskalla tehdä asioita, joissa on riski. Silloin jättää ottamatta sellaiset haasteet vastaan, jotka voisivat viedä elämää eteenpäin. Se kapeuttaa elämää ratkaisevasti”, toteaa psykologi, psykoterapeutti Tiina Ekman.

Hän tunnistaa kulttuurin vaikutuksen epäonnistumisen pelkoon. Yksilöllisyyden ja onnistumisen korostaminen vaikuttaa siihen, kuinka tärkeitä asioita nämä ovat kasvavalle sukupolvelle. Erityisesti perheiden sisäisillä odotuksilla ja vaatimuksilla on merkitystä siinä, uskaltaako epäonnistua.

”Jos tulee hyväksytyksi vain tietynlaisen onnistumisen kautta, pelko nousee voimakkaaksi”, kuvailee Ekman.

Ekmanin mukaan erityisesti sisäisesti vaativat ihmiset, joille hyvä suoritus ja maaliin pääseminen ovat ensisijaisen tärkeitä, pelkäävät epäonnistumista.

Suhteellisuudentaju vähentää itsensä arvostelua

Epäonnistumisen pelkoon vaikuttaa myös nuoruus. Kun ajatus itsestä ei ole vielä vakiintunut eikä ole varmuutta siitä, mihin pystyy ja mihin ei, on ajattelu kovin mustavalkoista. Jos jossain asiassa ei täysin onnistu, on silloin epäonnistunut, kertoo Ekman.

”Suhteellisuudentaju tunnetusti kehittyy iän myötä. Nuoret ihmiset, kuten opiskelijat, ovat alttiimpia itsensä arvostelulle”, Ekman toteaa.

Kokeileva Suomi –hankkeen projektityöntekijä Lyydia Aarninsalo kertoo, että epäonnistumisen päivää vietetään, jotta oppisimme elämään epäonnistumisten kanssa.

”Voimme löytää uusia ratkaisuja vain kokeilemalla, sillä ennakkoon ei voi tietää, toimiiko jokin. Tärkeää on pohtia, että miksi tämä ei toiminut ja mitä voisi tehdä toisin sen sijaan, että vajoaa epätoivoon ja luovuttaa”, Aarninsalo toteaa.

Hollannissa yksi moka voi katkaista opiskelun

Toista vuottaan Hollannissa University College Utrechtissä opiskeleva Mariia Wäre on huomannut kulttuurin vaikutuksen epäonnistumisen karttamiseen aloitettuaan opintonsa ulkomailla. Wäre kokee, että hollantilaisessa kulttuurissa epäonnistumisella on jopa jonkinlainen stigma johtuen kovasta kilpailusta.

”Jos saat F:n koko kurssista, joudut käymään kurssin uudestaan seuraavan lukukauden aikana ja siitä pitää saada

enemmän kuin C. Jos et saa sitä, heitetään ulos koulusta.”

Aina koulussa hyvin pärjännyt Wäre on koittanut kuitenkin säilyttää rennon otteen opiskeluun myös ulkomailla.

”Kun kerroin viime lukukaudella, että sain yhdestä kokeesta C+:n, muut kysyivät, että oletko kunnossa. Itse totesin, että pääsin kokeesta läpi, mulla on kaikki kunnossa.”

Ajatusleikillä eroon pelosta

Epäonnistumista pelkääviä Ekman suosittelee kokeilemaan pientä ajatusleikkiä.

”Entäs jos se ei olekaan totta, että epäonnistuminen on vaarallista ja epäonnistumisella on jokin muu merkitys? Voisiko olla, että ajatukseni epäonnistumisesta ei olekaan totta, vaan se on vain ajatus, joka on pälkähtänyt päähäni enkä olekaan epäonnistunut?”