Sairaanhoitajaopiskelija operoi Anne-nuken kanssa Kuva: Viktor Brenner
Sairaanhoitajaopiskelija operoi Anne-nuken kanssa Kuva: Viktor Brenner

Yhteiskunta

Harva työ on yhtä merkittävää

Viktor Brenner

Sairaanhoitoala on kokenut kolauksen hakijamäärissä. Osasyynä lienee pinnalla ollut keskustelu alan ylikuormittavuudesta ja palkkauksesta eritoten koronan aikana.

“Pitää muuttaa tapaa tehdä hoitotyötä, jotta se olisi mielekkäämpää” sanoo Riitta-Liisa Lakanmaa
Kuva: Turun AMK

Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoidon koulutus- ja tutkimuspäällikkö Riitta-Liisa Lakanmaan mukaan ilmiö on sekä valtakunnallinen että globaali.

“Me osattiin odottaa hakijamäärien laskua, mutta että se tuli näin nopeasti ja voimakkaasti, oli yllätys. Työvoimapula sairaanhoitajapuolella on iso. Toki tämä koronatilanne on tiukka, ja se on erityisesti kuormittanut meidän ammattikuntaa”.

Lakanmaa näkee, että korjausliikkeitä tulisi tehdä ja alasta tulisi tuoda esille positiivisiakin puolia kaiken keskellä.

“Me ollaan pahoillaan siitä, että työn hyvistä puolista ja palkitsevuudesta ei mediassa kirjoiteta.”

Lakanmaa peräänkuuluttaa, että työn valoisia puolia on sen palkitsevuus sekä merkityksellisyys, ja että harvemmin tulee ilmi miten hyvää hoitoa suomalaiset oikeasti saavat.

Opiskelijaa ei alan ylikuormittavuus huoleta

“Hyvällä asenteella pääsee pitkälle”
sanoo Kauko Saarto
Kuva: Viktor Brenner

Toisen vuoden sairaanhoitaja-opiskelija Kauko Saarto, 34, on päätynyt alalle monen mutkan kautta. Mediassa on ollut paljon puhetta alan ylikuormittavuudesta, mutta Saartoa asia ei juuri huoleta.


“Kyllä tilanne vähän pelottaa, mutta positiivisin mielin mennään eteenpäin, tietenkin täytyy suhtautua hieman kriittisesti noihin uutisiin.”

Saarto toteaa, että työvoimapulan voi kääntää myös positiiviseksi asiaksi sairaanhoitajan näkökulmasta.

“Tiedän, että minulla tulee riittämään töitä, ja jos haluan muuttaa toisaalle, ei työnhaku tule olemaan ongelma. Voin halutessani myös tehdä töitä pätkissä ja pitää pidempiä vapaita.”

Lähellä oleminen kuuluu työhön

Lakanmaa kertoo, että harjoitusjaksot alkavat jo ensimmäisenä vuonna, ja ovat oleellinen osa valmistautumista ammattiin. Hän jatkaa, että näinä aikoina on ensisijaisen tärkeää, että opiskelijat saavat tarvitsemaansa tukea.

“Me pyritään siihen, että opiskelija voi puhua kokemuksista heti oman ohjaajan, tai tutoropettajan kanssa, että asiat pystytään käsittelemään heti. Lähellä oleminen kuuluu meidän työhön, mutta onhan tämä vaikeaa ollut, koska harvassa työssä joutuu menemään sinne etulinjaan.”

Kauko Saarto oppimisympäristössään
Kuva: Viktor Brenner

Saarto on samoilla linjoilla tuen saamisen suhteen

“On saatu yllättävän paljon tukea, voi soittaa tukilinjoille, tai tutoropettajalle. Tukea on paljon, jos sitä osaa hyödyntää.”

Lakanmaa jatkaa, että jatkossa tullaan keskittymään entisestään opiskelijan tehokkaampaan ura-ohjaukseen, perustuen opiskelijan vahvuuksiin. Eri ominaisuudet soveltuvat eri ympäristöihin, ja kun työvoimatarve on niin suuri, niin opiskelijalla on varaa valita.

“Työssä löytyy monta erilaista tapaa toimia ja monenlaisille persoonille riittää tilaa. On hidastempoista työtä, missä voi rauhassa ohjata, mutta sitten on myös nopeatempoista akuuttityötä esimerkiksi teho-osastolla.”

Vetovoiman lisääminen vaatii töitä

Lakanmaa myöntää, että alalla on tietysti kehitettävää.

“Pitäisi olla asianmukainen palkkaus, uran kehitysmahdollisuudet, hyvä lähiesimiesjohto, mahdollisuus täydennyskoulutuksille ja kattava perehdytys. Jos nämä saadaan korjattua sairaanhoitoalalla, niin varmasti vetovoimaa ja pitovoimaa riittää.”

Lakanmaa peräänkuuluttaa myös sairaanhoitoalan omaa vastuuta.

“Olen jutellut tästä monen työelämän kumppanin kanssa, että meidän ala tekee hallaa itselleen, kun tuodaan esille näitä huonoja kokemuksia.”

Lakanmaa summaa, että loppujen lopuksi ala on kovin palkitseva.

“Harvassa työssä saat tietää, että teet merkittävää työtä. Tässä työssä sen näkee, että olet jollekin tärkeä.”