Nainen pitelee heijastavia hanskoja kasvojensa edessä
Kuva: Salla Nurminen

Yhteiskunta

Heijastin tekee käyttäjänsä näkyväksi myös kaupungin valoissa

Salla Nurminen

Heijastimen käytön puolesta on kampanjoitu 1960-luvulta lähtien, mutta edelleen vain noin puolet jalankulkijoista käyttää pimeällä heijastinta valaistussa ympäristössä.

Liikenneturvan viestintäpäällikkö Kaisa Hara
Kuva: Kaisa Tanskanen

Heijastin on suomalaisille tuttu juttu. Valaistussa ympäristössä kulkiessaan ei silti välttämättä tule ajatelleeksi, että tarvitsisi pimeän aikaan heijastimen suojaa. 

“Ihmiset ymmärtävät, että he eivät näy pimeillä maanteillä, kun eivät itsekään näe mitään. Kun ympärillä on paljon valoja, tulee sellainen olo, että kun minä näen, niin minut myös nähdään”, Liikenneturvan viestintäpäällikkö Kaisa Hara selittää. 

Liikenneturvan uusin seurantatutkimus vuodelta 2020 osoitti, että 53 % suomalaisista käytti heijastinta valaistuissa ympäristöissä. Vaikka liikennekäyttäytymiseen liittyy paljon alueellista vaihtelua, seurantatutkimukset paljastavat käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset.

Heijastimen käyttö lisääntyi selvästi 1990-luvun alusta vuoteen 2015. Sen jälkeen tehdyt seurannat eivät ole vertailukelpoisia aiempiin seurantoihin, sillä tarkkailupaikkojen määrää lisättiin.
Kuva: Liikenneturva

Kampanjointi pyrkii tavoittamaan eri kohderyhmät

Näkeminen ja näkyminen ovat olleet heijastimen käyttöön liittyvän kampanjoinnin keskeisiä teemoja alusta asti. Haran mukaan kampanjoinnin teho perustuu pitkäjänteiseen valistustyöhön, ei yksittäisiin onnistuneisiin kampanjoihin. Kampanjointi aloitettiin 1960-luvulla koko kansasta, mutta sittemmin kampanjoita on haluttu tehdä myös eri kohderyhmille, kuten nuorille ja iäkkäille.

“Nykyään aikuiset huolehtivat lasten heijastimista niin hyvin, ettei kampanjointia suunnata lapsiin”, Hara sanoo. 

Haran mukaan heijastimen käyttö kuitenkin vähenee monella lapsuusvuosien jälkeen. Idolien antaman esimerkin ja nuorten omaan tyyliin sopivien heijastinten on silti huomattu innostavan myös nuoria ja nuoria aikuisia käyttämään heijastinta.

Välkyt erottuvat -kampanjan juliste vuodelta 1992.
Kuva: Liikenneturva
#heijastansinua-kampanjan kuvitusta vuodelta 2016.
Kuva: Liikenneturva

Valikoiman monipuolistuminen lisää heijastimen käyttöä

Vaikka heijastimen käyttöön liittyvän kampanjoinnin perussisältö ei ole muuttunut, heijastimet tuotteina ovat kehittyneet paljon. Nykyään markkinoilla on tavallisten riipukeheijastimien ohella jos jonkinlaista heijastavaa asustetta ja vaatetta henkseleistä rukkasiin. 

“Heijastimissa tapahtunut tuotekehitys on vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat alkaneet käyttää niitä entistä enemmän. On tärkeää, että tuote koetaan helppokäyttöiseksi ja kivaksi”, Hara toteaa. 

Koska kampanjoinnin on todettu lisänneen heijastimen käyttöä, sitä jatketaan edelleen. Kampanjointi myös tukee lainsäädäntöä, sillä lain mukaan jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta. Käyttämättömyydestä ei silti rangaista. 

“Perimmäinen tavoitehan tässä kampanjoinnissa on tietysti se, että vältettäisiin turhat kuolemat liikenteessä”, Hara muistuttaa.

Lähteet

Liikenteen seurannan tuoreimmat tulokset

Liikennekäyttäytymisen seuranta

Tieliikennelaki