Yhteiskunta
Heijastin tekee käyttäjänsä näkyväksi myös kaupungin valoissa
Heijastimen käytön puolesta on kampanjoitu 1960-luvulta lähtien, mutta edelleen vain noin puolet jalankulkijoista käyttää pimeällä heijastinta valaistussa ympäristössä.
Heijastin on suomalaisille tuttu juttu. Valaistussa ympäristössä kulkiessaan ei silti välttämättä tule ajatelleeksi, että tarvitsisi pimeän aikaan heijastimen suojaa.
“Ihmiset ymmärtävät, että he eivät näy pimeillä maanteillä, kun eivät itsekään näe mitään. Kun ympärillä on paljon valoja, tulee sellainen olo, että kun minä näen, niin minut myös nähdään”, Liikenneturvan viestintäpäällikkö Kaisa Hara selittää.
Liikenneturvan uusin seurantatutkimus vuodelta 2020 osoitti, että 53 % suomalaisista käytti heijastinta valaistuissa ympäristöissä. Vaikka liikennekäyttäytymiseen liittyy paljon alueellista vaihtelua, seurantatutkimukset paljastavat käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset.
Kampanjointi pyrkii tavoittamaan eri kohderyhmät
Näkeminen ja näkyminen ovat olleet heijastimen käyttöön liittyvän kampanjoinnin keskeisiä teemoja alusta asti. Haran mukaan kampanjoinnin teho perustuu pitkäjänteiseen valistustyöhön, ei yksittäisiin onnistuneisiin kampanjoihin. Kampanjointi aloitettiin 1960-luvulla koko kansasta, mutta sittemmin kampanjoita on haluttu tehdä myös eri kohderyhmille, kuten nuorille ja iäkkäille.
“Nykyään aikuiset huolehtivat lasten heijastimista niin hyvin, ettei kampanjointia suunnata lapsiin”, Hara sanoo.
Haran mukaan heijastimen käyttö kuitenkin vähenee monella lapsuusvuosien jälkeen. Idolien antaman esimerkin ja nuorten omaan tyyliin sopivien heijastinten on silti huomattu innostavan myös nuoria ja nuoria aikuisia käyttämään heijastinta.
Valikoiman monipuolistuminen lisää heijastimen käyttöä
Vaikka heijastimen käyttöön liittyvän kampanjoinnin perussisältö ei ole muuttunut, heijastimet tuotteina ovat kehittyneet paljon. Nykyään markkinoilla on tavallisten riipukeheijastimien ohella jos jonkinlaista heijastavaa asustetta ja vaatetta henkseleistä rukkasiin.
“Heijastimissa tapahtunut tuotekehitys on vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat alkaneet käyttää niitä entistä enemmän. On tärkeää, että tuote koetaan helppokäyttöiseksi ja kivaksi”, Hara toteaa.
Koska kampanjoinnin on todettu lisänneen heijastimen käyttöä, sitä jatketaan edelleen. Kampanjointi myös tukee lainsäädäntöä, sillä lain mukaan jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta. Käyttämättömyydestä ei silti rangaista.
“Perimmäinen tavoitehan tässä kampanjoinnissa on tietysti se, että vältettäisiin turhat kuolemat liikenteessä”, Hara muistuttaa.
Lähteet
Liikenteen seurannan tuoreimmat tulokset
Tuoreimmat
-
Tutka tutkii: Voivatko miehet ja naiset olla vain ystäviä?
-
Reportaasi: Turun urheilupuisto – pala luontoa keskellä kaupunkia
-
Tutka tutkii: Raakaöljyä kasvoille? Vaseliini ja ihonhoidon muuttuvat trendit
-
Kuntosalien kilpailu kiristyy – laajat aukioloajat keskiössä
-
Epävarmat ihmissuhteet houkuttelevat nuoria enemmän kuin tasapainoinen parisuhde
-
Kolumni: Huonot hetket ovat osa hyvää elämää
-
Turkulainen seura perustettiin paraurheilu edellä
-
Antti Saari perusti jääkiekkojoukkueen oman ja muiden opiskelijoiden terveyden edistämiseksi
-
Rohkeasti maailmalle – opiskelijavaihtoon on tarjolla monenlaista tukea
-
Tutka selvitti kolmen perinteisen jouluhahmon synkän puolen