Nainen istumassa Temppeliaukion kirkossa

Yhteiskunta

Helsinkiläiset kokevat perinteiset nähtävyydet uudella tavalla

Katri Tihilä

Kaupunkilaiset ovat ottaneet uudestaan haltuun paikkoja, jotka ovat olleet aiemmin matkailijoiden suosiossa.

Tällä hetkellä Helsingin keskustan suositut nähtävyydet tuntuvat hiljaisilta, kun koronapandemia on rajoittanut kansainvälistä matkailua. Viime kesänä Senaatintorilla ei nähty turistibusseja vaan jättiterassi, ja kaupunkilaiset ryntäsivät lähiluontokohteisiin. Paikalliset ovat löytäneet uusilla tavoilla perinteisiä matkailijoiden käyntikohteita.

Kaupunkilaiset ovat löytäneet Temppeliaukion kirkon rauhoittavana paikkana

Temppeliaukion kirkko on yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä Helsingissä ja kävijämäärät ovat olleet viime vuosina vahvassa nousussa. Vuosi 2020 on tuonut ison pudotuksen kävijämääriin, ja syyskuun loppuun mennessä kirkossa oli vieraillut vain 87 600 kävijää, mikä on alle 10 % koko viime vuoden kävijöistä.

Töölön seurakunnan palvelupäällikkö Heli Suhtala Uvalic on kuitenkin kohdannut viime aikoina useita helsinkiläisiä, jotka vierailevat kirkossa vasta ensimmäistä kertaa ja haluavat tulla nauttimaan kirkon rauhoittavasta tunnelmasta. Tunnelma on huomattavasti muuttunut sitten viime vuoden. Kesällä 2019 kirkossa saattoi vierailla yhden päivän aikana parhaimmillaan yli 10 000 kävijää. Vilkkaimpina päivinä tunnelma kirkossa saattoi olla jopa kaaottinen ja hikinen, mikä ei ollut mukavaa myöskään itse vieraille eikä houkutellut paikallisia kävijöiksi.

Käyntikohteilla on kulttuurisia ja taloudellisia merkityksiä

Matkailijoilla on merkittävä rooli Helsingin käyntikohteille monilla tavoilla, ja kävijöitä toivotaan pian lisää. Kestävän kaupunkikehittämisen yliopistonlehtori Salla Jokela Tampereen yliopistosta toteaa, että monet käyntikohteet ovat vahva osa kaupungin identiteettia. Se, että käyntikohteet ovat olleet suosittuja myös kansainvälisten matkailijoiden parissa, lisää helsinkiläisten paikallisylpeyttä.

Jokela näkee, että vaikka kaupunkitila kuuluu ensisijaisesti paikallisille asukkaille, rajanveto matkailijoiden ja paikallisten välillä ei ole aina helppoa. Paikalliset voivat käyttää matkailijan tavoin palveluita, ja matkailijat voivat tuoda matkakohteeseen tuloja, jotka mahdollistavat esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden käyntikohteiden ylläpitämisen. Temppeliaukion kirkossa vierailijamaksujen ja matkamuistojen tuotot ovat laskeneet, mikä vaikuttaa myös seurakunnan muuhun toimintaan. Tuottojen lisäksi Suhtala Uvalic lisää, että kohtaamiset kansainvälisten matkailijoiden kanssa ovat opettavaisia ja tuovat iloa.

Matkailu ei välttämättä palaudu ennalleen

”Vallitseva pandemiatilanne on tehnyt näkyväksi sen, miten itsestään selvänä olemme pitäneet matkailua. Olemme tottuneet siihen, että matkailu on helppoa ja halpaa, ja rajat ovat auki”, Jokela toteaa.

Nyt onkin aika pohtia uusia innovaatioita, ja sitä millaista matkailua tulevaisuudessa haluamme. Matkailu omalla paikkakunnalla voi olla yksi kestävän matkailun mahdollisuus muiden toimien ohella. Tutkimusmatkan kotikaupungissa voi aloittaa vaikkapa käymällä niissä kohteissa, jotka ovat olleet liian ilmiselviä ja minne ei aiemmin ole paikallisena ajatellut mennäkään.