
Yhteiskunta
Inkluusion vaikutukset mietityttävät opettajaopiskelijoita jo opintojen aikana
Valmistellaanko tulevaisuuden opettajia tarpeeksi koulumaailman kohtaamiseen? Työelämä pyörii jo negatiivisesti opiskelijoiden mielessä.
Käsite inkluusio tarkoittaa koulumaailmassa jokaisen oppilaan oikeutta päästä tavallisen kouluopetuksen piiriin riippumatta siitä, omaako esimerkiksi vamman tai oppimisvaikeuden. Opettajahuoneiden vakiokeskusteluaihe herättää paljon tunteita, mutta mitä tulevaisuuden opettajat ajattelevat siitä? Haastattelimme kahta opettajaopiskelijaa, jotka eivät koe vielä saaneensa tarpeeksi opetusta inkluusion käsitteestä.
Turun yliopistossa toista vuotta luokanopettajaksi opiskeleva Emma Suominen ei ole kuullut inkluusion käsitteestä koulutuksessaan vielä ollenkaan. Suominen toteaa, että opettajien työmäärä, sekä uusien opetettavien asioiden määrä kasvaa koko ajan ja se huolestuttaa.
“En ole hirveästi nähnyt uutisia, joissa kerrotaan, että onpa kivaa olla opettaja”, hän toteaa.
Lapin yliopiston toisen vuoden opettajaopiskelija Mette-Marie Sukanen kertoo Suomisen tapaan, ettei inkluusiota ole käsitelty suoranaisesti vielä yhtään.
“Ennen tulevaa harjoittelujaksoa meillä oli yhdellä seminaarikurssilla kahden oppitunnin verran käsittelyssä kolmiportaisen tuen malli, mutta en usko sen tulevan sen enempää ilmi opintojen aikana”, Sukanen kertoo.
Asiantuntijat vastaavat
Turun Yliopiston kasvatustieteiden dosentti Kristiina Heikkilän mukaan opettajaopiskelijat eivät voi olla kohtaamatta inkluusiota opintojensa aikana.
“Voi olla, että määritelmä on ajoitettu selkenemään vasta esimerkiksi neljännen vuosikurssin harjoittelussa.”
Erityispedagogiikkaa voi opiskella pääaineena erityisopettajan tutkinto-ohjelmassa, sekä kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmassa. Turun Yliopiston kasvatustieteiden laitoksen apulaisprofessori Minna Kyttälä kertoo, että erityispedagogiikkaa pääaineena opiskeleville inkluusion määritelmä tulee ilmi jo ensimmäisellä opintokurssilla.
Hän kannustaakin luokanopettajan tutkinto-ohjelmassa opiskelevia suorittamaan erityspedagogiikan opintoja.
“Siellä tulee laajempi ymmärrys ja laajempia taitoja kohdata koulun moninaisuutta”, hän kertoo.
Kyttälä ei ota kantaa luokanopettajan tutkinto-ohjelmassa opiskeltavien kurssien sisältöihin.
Molemmat Tutkan haastattelemat opiskelijat ovat ajatelleet erityispedagogiikan olevan oiva sivuainevalinta opintoihin tulevaisuuden työelämän kannalta.
“Tulevaisuuden koululuokassa on hyvin eritasoisia oppilaita, haluan tietysti auttaa joka ikistä”, Suominen kertoo.
Voit kuunnella jutun tästä!
Mitä on inkluusio?
Inkluusio kirjattiin opetussuunnitelmaan vuonna 2014.
Kolmiportaisen tuen malli on perusopetuksessa käytettävä tukimuoto, jossa tuen asteet on jaettu kolmeen kategoriaan: Yleiseen, tehostettuun sekä erityiseen tukeen.
Inkluusio keskustelussa nousee usein esiin, ettei se toimi, jos resursseja ei ole riittävästi.
Oikein toteutettuna jokaisella oppilaalla on oikeus saada riittävää tukea ja opetusta oman lähikoulunsa luontaisessa ympäristössä.
Lähde: Inkluusio perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, Tampereen yliopisto, 2014, Sanna Vanhanen, Mari-Pauliina Vainikainen, Minna Mäkihonko.
Tuoreimmat
-
Näin nikotiinipussit vaikuttavat suun terveyteen
-
Tekonurmi vs. luonnonnurmi 一 Kumpi on oikeasti parempi vaihtoehto jalkapalloilijalle?
-
Sähköhoito oli masentuneen Sonjan viimeinen vaihtoehto
-
Vastamelukuulokkeet: ihmisen liikenneturvan vaarantaja
-
“Haluan olla maailman paras” – Mitä MM-unelma vaatii?
-
Hyvinvoiva eläin lisää ihmisen hyvinvointia
-
Hätätila 1: kuka huutaa ruokapöydässä?
-
Turun tuomiokirkon kellot häiritsevät lähialueen asukkaita
-
Allu&Jallu PODCAST 6 Tapaus Rainbow ja hammaslääkärissä ilman housuja
-
Kuinka varmistetaan turvallisuus sprinttisuunnistuksessa?