Kirppistuotteiden ainutlaatuisuus houkuttelee nuoria

Vuonna 2013 julkaistun nuorisobarometrin mukaan 15–29-vuotiaista nuorista neljä prosenttia koki, että ostopäätöksillä voi vaikuttaa yhteiskunnallisesti erittäin paljon. Viidessä vuodessa tämä luku on kolminkertaistunut ja lähes puolet nuorista oli sitä mieltä, että ostopäätöksillä voi vaikuttaa melko paljon. Noin kolmasosa nuorista kertoi vaikuttavansa itse usein ostopäätöksillä.

Lisäksi noin kaksi kolmasosaa nuorista koki ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen huolestuttavana. Tämä tukee väitettä siitä, että ostopäätöksillä vaikuttaminen liittyy ainakin osittain ekologisesti kestävän kulutuksen teemoihin.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Linda Turusen mukaan second hand -tuotteiden myynnin ja ostamisen määrä on kasvanut merkittävästi ja siitä on tullut paljon sosiaalisesti hyväksyttävämpää myös nuorten keskuudessa:

”Tämä johtuu siitä, että second hand -tuote on ainutlaatuinen, eikä kuka tahansa voi mennä ostamaan samaa. Samalla pystytään pidentämään tuotteen elinkaarta, joka koetaan ekologisena valintana. Kirpputorien haasteena on kuitenkin se, että koska ihmiset ostavat nykyään paljon halpamuotia, päätyy niitä usein myös second hand -kiertoon.”

Myös Humalistonkadun UFF:in myymäläpäällikkö Jaana Rytinki on nähnyt nuorten kasvavan kiinnostuksen:

”Olen ollut UFF:lla töissä viimeiset yhdeksän vuotta. Alussa meillä kävi mielestäni enemmän keski-ikäisiä ihmisiä, mutta nykyään meillä on myös todella paljon nuoria. Etenkin vintage-muoti kiinnostaa tällä hetkellä monia. Uskon myös, että kiinnostus ekologisempiin vaihtoehtoihin on kasvanut selkeästi”, kertoo Rytinki.

Pikamuotiketjut murroksen keskellä

Tilastokeskuksen vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan 17–24-vuotiaat kuluttivat keskimäärin reilut 500 euroa vuodessa vaatetukseen ja jalkineisiin.

Viimeisimmän tutkimuksen mukaan vuonna 2016 rahaa käytettiin keskimäärin 885 euroa vuodessa – havaittavissa on siis selkeä kasvu.

Pikamuotiketjut ovat murroksen keskellä. Muodin kenttää sekoittaa se, että monilla pikamuotiketjuilla on nykyään vastuullisia mallistoja. Tämä voi luoda paremman omatunnon kuluttajalle ja motivoida ostamaan lisää.

”Muutosta täytyy tapahtua ja sitä tapahtuukin koko ajan. Tätä ohjaavat ymmärrys rajallisista resursseista ja ympäristön tilasta. Yhtenä ongelmana on se, että jos vastuullisten mallistojen tuotteita jää myymättä, ovat ne ihan yhtä lailla resurssien tuhlausta”, pohtii Turunen.

Nuorten kiinnostus kirppiksiä kohtaan elää

Turun Puutorin kirppiksen toimitusjohtaja Jesse Halmeen mukaan heidän kävijäkuntansa on laaja:

”Ikäjakauma on ollut aina 13-vuotiaista 90-vuotiaisiin, mutta suurin osa asiakkaista on kuitenkin 18–35-vuotiaita nuoria aikuisia. Päivittäin asiakkaiden kanssa jutellessa on jäänyt vahva olo, että monelle nuorelle on todella tärkeää tehdä entistä ekologisempia ratkaisuja. Paljon on kuitenkin edelleen ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät koe kirppistä omaksi ratkaisukseen.”

Tutkijatohtori Linda Turusen mielestä ostopäätöksien tulisi olla kestävämpiä ja ajattomampia. Nuorten kohdalla tämä kuitenkin koetaan osittain haastavaksi:

”Erityisesti nuoret ovat muodin kulutuksen saralla haastava kohdeyleisö, sillä heillä siihen liittyy todella paljon uutuudenviehätys ja identiteetin hakeminen sekä ryhmään kuuluminen tai vastaavasti siitä erottuminen”, kertoo Turunen.

Lähteet:

• Tilastokeskus
• Nuorisobarometri 2018