Laadukas ihmisoikeuskasvatus kattaa kaikki oppiaineet

Ihmisoikeudet mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa sellaisenaan 83 kertaa. Ihmisoikeuksien käsittely sisältyy opetussuunnitelman mukaan esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon oppiaineisiin.

”Ihmisoikeuksissa on se haaste, että ne profiloituvat tiettyihin oppiaineisiin. Kuitenkin kaikkien opettajien kuuluisi ymmärtävää ihmisoikeuksia. Se on ollut ideana, kun niitä jo edellisissä opetussuunnitelmissa lähdettiin tuomaan sinne”, sanoo väitöskirjatutkija Tuija Kasa.

Hän tutkii ihmisoikeuskasvatusta tällä hetkellä väitöskirjaansa osana Demokratiakasvatus ja poliittinen polarisaatio globaalien kriisien aikakaudella -hanketta. Lisäksi Kasa tekee ihmisoikeuskasvatukseen liittyvää yhteistyötä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa. Hänen mukaansa ihmisoikeuskasvatuksen osalta tärkeää on paitsi tietoperustan vahvistaminen, myös toimintakulttuuriin ja kokonaisuuteen vaikuttaminen.

“En pidä sitä pahana asiana, vaikkei puhuttaisi aina suoraan ihmisoikeuksista, jos toimintaympäristö on jokaisen ihmisoikeuksia kunnioittava ja osallistava, opiskelijoita kuullaan, heidän on mahdollista antaa palautetta ja kaikki toimintaperiaatteet toimivat. Tietysti silti itse mittaisin sitä, mikä tietopohja oikeasti on.”

Ruusuvuoren koulun valinnaisaineopetuksessa tähdätään arvopohjaisuuteen

Vantaalaisessa Ruusuvuoren koulussa ihmisoikeudet näkyvät osana valinnaisaineiden opetusta. Aluksi koulun puitteissa toimi aktiiviseen toimijuuteen kannustanut Korso valittaa -kerho, joka on sittemmin vaihtunut osaksi Radikaali toivo -valinnaisainekokonaisuutta. Radikaali toivo kattaa lukujärjestykseen 90 minuuttia viikossa erilaisia toimijuuteen liittyviä teemoja, siis myös kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksiin liittyviä oppisisältöjä.

Kuvataiteen opettaja sekä Korso Valittaa -oppiainetta luotsaava Sanni Virtanen kertoo Ruusuvuoren koulun päätyneen siihen, että kaikki Radikaalin toivon alle lukeutuvat valinnaisaineet tähtäävät opetussuunnitelman arvoperustaan sekä planetaariseen sivistykseen, näin ollen myös ihmisoikeuksiin.

“Kaikki kursseista tähtäävät aktiiviseen kansalaisuuteen ja tietynlaiseen maailmassa olemiseen sekä arvojen pohtimiseen ja oman äänen etsimiseen. Nämä ovat asioita, joihin ei tunnu löytyvän aikaa ja meidän koulussamme päätettiin antaa sille aika”, Virtanen kertoo.

Virtanen uskoo nuorilla olevan loputon tarve puhua siitä, mikä on oikein ja reilua. Ihmisoikeudet tulevat temaattisesti siis valinnaisainekokonaisuudessa väistämättä vastaan.

“Näen, että jokaisella ihmisellä, myös meidän nuorilla, on tarve lähteä yhdessä rakentamaan parempaa. Näkisin, että koulussa on valtavan tärkeää tarjota mahdollisuuksia – olla mukana tekemässä, päättämässä, sanomassa oman mielipiteensä ja muuttamassa asioita”, Virtanen sanoo. 

Radikaali toivo näkyy Ruusuvuoren koulun rekrytoinneissa 

Ruusuvuoren koulun rehtori Salla Kilpisen mukaan Radikaali toivo on esillä jo esimerkiksi siinä kohtaa, kun kouluun rekrytoidaan uutta väkeä. Toimijuudesta puhuminen on muuttanut hänen mukaansa koko koulun toimintakulttuuria.

“Uskon, että varmasti aiempaa paremmin ymmärrämme, mitä tarkoittaa, että nuori ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi ja että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä”, Kilpinen sanoo.

Kilpisen mukaan koulun henkilökuntaa on koulutettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista, vaikka ihmisoikeuksiin voisi hänen mukaansa perehtyä vielä enemmän. Hänen mukaansa, kun esimerkiksi luodaan koulun sääntöjä, niiden täytyy olla hyvin perusteltavissa. 

“Lähtökohtaisesti ajattelemme työmme olevan sellaista, että kaikkien täytyy olla tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia ihmisiä jo esimerkiksi opettamisen tai arvioimisen näkökulmasta. Kaikilla pitää olla oikeus vaikuttaa omiin tavoitteisiinsa”, Kilpinen sanoo.

Kilpisen mukaan Ruusuvuoren koulussa halutaan pitää kiinni nuoren subjektiivisesta oikeudesta saada opetussuunnitelman mukaista opetusta. Esimerkiksi seksuaalikasvatuksesta ei ole mahdollista saada vapautusta uskonnolliseen vakaumukseen vedoten.

“Ihmisoikeusasioissa meidän täytyy tunnistaa paikat, joissa sitä yritetään rapauttaa ja puolustaa nuoren ihmisen oikeutta saada tietoa asioista sekä ymmärrystä elämästä”, Kilpinen kiteyttää.

Laadukas ihmisoikeuskasvatus kulkee käsi kädessä ilmastotietoisuuden kanssa

Kasa näkee kansainvälisiin vertailuihin vedoten Suomen koulujärjestelmän olevan hyvä mitä tulee kriittisen medialukutaidon opetukseen. Ihmisoikeuslukutaidon osalta Kasan mukaan riittää vielä tehtävää. Hänen mukaansa laadukas ihmisoikeuskasvatus linkittyy moniin teemoihin.

“Pohdin ihmisoikeustietoisuuden merkitystä esimerkiksi sen suhteen, että osaamme tehdä kestäviä ratkaisuja vaikkapa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Että kaikista hyväosaisimmat eivät vain palvele omia etujaan, vaan huomioitaisiin myös, miten ilmastonmuutos näkyy vaikkapa alkuperäiskansojen alueella nopeammin kuin muualla. Tarjottaisiin riittävä tuki ja globaali tietoisuus siitä, mitä on meneillään.”