Mainonta vaikuttaa pikkuhiljaa

Mainokset tähtäävät yleensä vaikuttamaan kuluttajan alitajuntaan pikkuhiljaa. Ne vaikuttavat kuluttajien asenteisiin ja normeihin pitkällä aikavälillä. Piha nostaa esimerkiksi Coca Colan. Jos se lopettaisi markkinoinnin lyhyeksi ajaksi, se ei välttämättä heti näkyisi myynnissä.

Pihan mukaan tämä on markkinoinnissa tärkeää ottaa huomioon. Jos yrityksellä menee huonosti, yleensä ensimmäisenä leikataan markkinoinnista. Se vaikuttaa helpommin pienempiin yrityksiin, jotka eivät ole vielä ehtineet brändätä itseään.

Viime aikoina on puhuttu paljon esimerkiksi tietoisemmasta kuluttamisesta ja juttusarjan ensimmäinen osa käsitteli Zero waste -elämäntapaa.

”Ääritapauksessa tietoinen kulutus on sitä, ettei kuluteta yhtään. Yhteiskuntamme on kuitenkin kulutusyhteiskunta, joka perustuu siihen, että kulutamme koko ajan.”

Tietoinen kuluttaja on yhtä lailla kuluttaja

Tiedostava kuluttaja on Pihan mukaan yhtä lailla kuluttaja, se vain vaihtaa muotoaan ja siirtyy toisesta kulutuksesta toiseen. Hän on yhtä lailla markkinointivoimien ja vaikutusten alainen, Piha muistuttaa.

”On vaikea nähdä sellaista mahdollisuutta, että irtauduttaisiin täysin kulutusyhteiskunnasta.”

Kulutamme tuotteita tai palveluita, jotka jollain tavalla vahvistavat identiteettiämme ja kulutuksen kautta vahvistamme tätä ilmiötä. Vastatrendinä kuluttamiselle onkin viime aikoina syntynyt esimerkiksi minimalismi. Se on osa statuksen rakentamista, että emme näytäkään asemaamme kuluttamisella, vaan välttämällä sitä.

Kuluttajan tietoisuutta mahdollista lisätä kahdella tapaa

Piha nostaa esille kaksi tapaa, miten kuluttajan vastuullisuutta voidaan edistää. Tiedostamaton vaikuttaminen vaikuttaa kuluttajaan automaattisesti, esimerkiksi laittamalla terveelliset tuotteet paremmin saataville. Sen vaikutukset ovat kuitenkin lyhyet. Jos terveellisiä tuotteita ei ole automaattisesti saatavilla, kuluttaja ei osta niitä. Kuluttaja ei ole siis ollut tietoinen valinnastaan.

Toinen, pysyvämpi keino Pihan mukaan on kuluttajan oman sivistyksen kautta tietoisesti tehdyt ostopäätökset. Jos vastuullinen vaihtoehto ei ole automaattisesti saatavilla, kuluttaja ei tyydykään saatavilla olevaan, vähemmän vastuulliseen vaihtoehtoon. Kuluttajan tietoisuus muodostuu pitkällä aikavälillä. Kysymys on Pihan mukaan syvällisestä ja kauaskantoisesta ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisesta ja kulutuskulttuuriin vaikuttamisesta.

Artikkeli on osa 4-osaista juttusarjaa, jossa käsitellään kulutuskeskeistä yhteiskuntaa. Seuraavassa osassa käsitellään sisällöntuottajia.

Ensimmäinen osa: Miltä näyttää Zero waste -koti?

Toinen osa: Vaatteiden lajittelua pitäisi tehostaa

Kuvat ja teksti: Rosa Huuska