Kuva: Aleksi Mäkelä.

Yhteiskunta

Metallinpaljastimet eivät sovi Suomen rautatieasemille

Junat käyttävät Suomessa samoja laiturialueita, mikä vaikeuttaa turvatoimien tehostamista.

Juna-asemien turvatoimet ovat VR Groupin turvallisuuspäällikkö Pekka Aholan mukaan jatkuvan kehittämisen kohteena. Asemien kameravalvonta sisältää jatkossa älyä, joka valvoo liikkumista kielletyillä alueilla. Myös yhteistyötä yli rajojen tehdään, mutta eri maiden eroavat käytännöt estävät joidenkin uudistusten saapumisen Suomeen.

“Teemme kansainvälistä yhteistyötä, joskin parhaiden käytäntöjen soveltaminen on hankalaa, koska joissain maissa lähiliikenne, kaukoliikenne ja niin sanotut suurnopeusjunat käyttävät eri asemia tai ainakin eri laiturialueita. Suomessahan kaikki junat lähtökohtaisesti käyttävät samoja laiturialueita, jolloin turvatarkastusten järjestäminen esimerkiksi metallinpaljastimilla on haastavaa suuren ihmismäärän vuoksi.  Matkatavaroiden tarkastus on käytössä hyvin harvassa paikassa Euroopassa” Ahola kertoo.

Liikennevirasto tarkistaa ja tarvittaessa päivittää vuosittain turvallisuussuunnitelman. Kuva: Aleksi Mäkelä.

Uudistukset muualla eivät ole sujuneet ongelmitta

Ranskassa kiristettiin turvallisuustoimia juna-asemilla vuonna 2015, jolloin otettiin käyttöön metallinpaljastimet ja turvaportit. Uudistus herätti vastarintaa, koska seurauksena ihmisten piti saapua huomattavasti aikaisemmin asemalle. Lisäksi alueelliset junat tulivat haavoittumaisemmiksi, kun turvallisuusviranomaisten huomio kohdistui pitkän matkan juniin isoille asemille.

Nykyisenä informaatiosodankäynnin aikana myös kyberterrorismiin varaudutaan. Liikenneturvallisuusvirasto Trafin raideliikenteen ylitarkastaja Jouko Pirttimäki tiedostaa riskin ja vakuuttaa, että myös näkymättömiä hyökkäyksiä vastaan varaudutaan.

“Mikään tekninen järjestelmä ei ole haavoittumaton. Raideliikenteen toimijat tekevät kuitenkin osaltaan jatkuvaa järjestelmien valvontaa uhkien minimoimiseksi” Pirttimäki sanoo.

Kameravalvonnasta rautatiealueilla vastaavat liikennevirasto ja liikenneviestintäministeriö. Kuva: Aleksi Mäkelä.

 

Ahola luottaa yhteistyön toimivuuteen turvallisuusviranomaisten kanssa ja on tyytyväinen ennen kaikkea sen tiiviiseen luonteeseen.

“Yhteistyö paikallisen poliisin kanssa on lähes päivittäistä. Terrorismiin liittyvään uhkaan liittyen meillä on käytännössä suorat yhteydet Suomen terrorismin torjuntaan johtavaan viranomaiseen, joka ylläpitää tilannekuvaa junaliikenteeseen kohdistuvasta uhasta. Tämä yhteistyö esimerkiksi Turun tapauksessa todennettiin toimivan erinomaisesti” Ahola kiteyttää.