Näennäistieteen julkaisu mediassa johtuu kiireestä

Vaikka journalistit ovat tällä hetkellä koulutetumpia kuin koskaan, saattaa pseudotutkimus päästä mediaan oikeana tutkimuksena. Sitä tapahtuu myös Suomessa. Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho pohtii, että journalistien tulisi osata hengähtää ja tarkastella asiaa kauempaa.

[metaslider id=30823]

”Kiire aiheuttaa sen, että asiaa ei välttämättä ehdi kunnolla taustoittaa”, Hanne Aho kertoo.

Pseudotutkimuksia harvemmin tehtaillaan Suomessa, vaan niitä tehdään muualla maailmassa isojen maiden markkinoille. Tietoja hyödynnetään usein vaihtoehtoisten tuotteiden markkinoinnissa. Tutkimukset voivat olla myös valehtelua tai tietojen pimittämistä.

”Kun ajattelee kuinka paljon tätä tapahtuu muualla maailmassa, Suomi ja pohjoismainen media ei ole sieltä pahimmasta päästä”, Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri, tiedetoimittaja Ulla Järvi muistuttaa.

Aho pohtii, että kuluttajat ovat rasittuneita kaikesta saatavilla olevan tiedon määrästä.

”Jos sitä olisi vähemmän ja se olisi laadukkaampaa, se olisi koko yhteiskunnalle rakentavampaa.”

[pullquote align=”right”]”Median voima on edelleen merkittävä ja sitä joko vahvistetaan tai heikennetään omassa sosiaalisessa ympäristössä.”
– Ulla Järvi[/pullquote]

Järven mukaan pelkästään yksi uutinen ei saa ihmistä toimimaan täysin poikkeavasti.

”Terveyspuolella teoilla on oikeasti vaikutusta ihmisten toimintaan. Median voima on edelleen merkittävä ja sitä joko vahvistetaan tai heikennetään omassa sosiaalisessa ympäristössä.”

Toimittajien opeteltava uusia taitoja

Hanne Ahon mukaan suurin osa pseudotutkimuksista on kömpelöitä ja helposti tunnistettavissa.

”Sitten on tämä uusi ilmiö, jossa tutkimukset tehdään tarkoituksella virheellisiksi. Ne ovat suurin riski, sillä ne on taitavasti tehty ja niiden takana saattaa olla isotkin rahat. Niiden huomaaminen ei ole ihan yksinkertaista.”

Terveys on helppo ja otollinen aihepiiri pseudotutkimusten tekemiseen.

”Terveystutkimuksen määrä on niin valtaisa ja sinne joukkoon on helppo ujuttaa niitä valheita”, Ulla Järvi kertoo.

”Suomi on pieni maa ja meillä valtaosa tiedotusvälineistä on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Jos herää kysymys epätieteellisen tutkimuksen julkaisemisesta, siihen tarttuu joku todella nopeasti ja kantelee Julkisen sanan neuvostoon”, Järvi jatkaa.

Hanne Aho sanoo, että pseudotutkimusten julkaisu johtuu rutiinin puutteesta.

”Sellaista ammattitaitoa ei ole ennen tarvittu. Luulen, että nyt on alettu tiedostamaan – kiitos varmaan Venäjänkin – että tahallista vaikuttamista on ja se on osin hyvin taitavaa.”

Tutka ei tavoittanut Skepsis ry:tä haastatteluun.

[note color=”#d3d3d3″]Pseudotutkimuksia mediassa

• JSN, päätös 6220/SL/16
• JSN, päätös 6373/AL/16
• Helsingin Sanomat: ”Suklaa laihduttaa – näin tiedetoimittaja huijasi kansainvälistä mediaa”

[/note]