Yhteiskunta

Naisena menestyy miesvaltaisella alalla

Maria Vakkuri

Maria Antila tiesi jo lapsena, että haluaa työskennellä aikuisena pelastusalalla.

Kun muut lapset leikkivät barbeilla, Maria Antila halusi olla voittaja vuoren valloituksessa tai potkia jalkapalloa kentällä poikien kanssa. Antila sanoi usein, että hän on yksi poika muiden joukossa. Koululaisena hän innostui vapaapalokunnan eli VPK:n toiminnasta, ja innostus ei ole sammunut tähän päivään mennessä.

“Tiesin aina, että minä haluan pelastusalalle. Toivoin lapsena vanhemmilta lahjaksi paloautoja ja muita hälytysajoneuvoja.”

Miesvaltaiselle alalle hakeutuminen aiheutti ihmetystä

Kaikki eivät kuitenkaan olleet vakuuttuneita Antilan suunnitelmista.

“Isä ajatteli joskus, että jäisin maatilalle jatkamaan tilan töitä. Kyllä he kuitenkin aika nopeasti ymmärsivät, että pelastusala on minun juttu. Vanhemmat ovat kyllä tukeneet minua paljon, esimerkiksi kuskaamalla harrastuksiin.”

Koulussa ei osattu heti neuvoa, miten alalle olisi mahdollista päästä. Antila selvitti itse paljon asioita ja tutki mitä mahdollisuuksia pelastusalalla oli tarjolla.

Lukion aikana nuoren naisen elämä pyöri VPK:n ympärillä. Kun jotkut nuoret laskivat, kuinka monta kaljaa jaksoivat kantaa kaupasta kotiin, Antila laski, kuinka monta leuanvetoa pystyi suorittamaan. VPK:sta tuli nuorelle naiselle tärkeä paikka, välillä kuin toinen koti.

“Vapaapalokunta oli minulle enemmän kuin harrastus, se oli elämäntapa. Siellä oltiin kaikki yhtä isoa porukkaa, ei ollut väliä oliko mies vai nainen.”

Koulussa kaikki olivat samalla viivalla sukupuolesta riippumatta

Lukion jälkeen Antila haki opiskelemaan Kuopion Pelastusopistoon pelastusalan päällystötutkintoa ja pääsi ensimmäisellä hakukerralla sisään. Vuonna 2013 hän valmistui ammattiin.

“Koulussa olimme kaikki samassa tilanteessa, ja jokainen oli ansainnut opiskelupaikkansa. Meillä oli hyvä porukka. Silloin luokallani taisi olla minun lisäksi kuusi naista.”

Työelämässä oma osaaminen piti todistaa ja kunnioitus ansaita

Vuonna 2014 Antila sai palomestarin paikan Ylistarosta.

“Vastaan tällä hetkellä paloaseman toiminnasta kokonaisuudessaan. Välillä toimin päivystävänä palomestarina isommalla alueella”, Antila kertoo.

Palomiehen kenttätyöt ovat naiselle myös tuttua puuhaa.

“Sillon kun olen vapaalla töistä ja lähden hälytykseen, olen rivimies. Haluan lähteä keikoille, että ammattitaito pysyy yllä. Mielestäni on hyvä tehdä välillä samoja työtehtäviä, kuin muut miehistössä, silloin on helpompi toimia esimiehenä.”

Vahvasti miesvaltaisella alalla pärjää loistavasti naisena. Palomestarina toimiva Antila kertoo, että hän ei kuitenkaan välttämättä ollut stereotypisesti sellainen palomestari mihin alalla oli totuttu.

“Kun tulin taloon, varmasti joillain oli ennakkoluuloja, kun olin pienikokoinen nainen. Oma osaaminen pitää kuitenkin näyttää ja luottamus ansaita. Ei silloin ole väliä onko mies vai nainen.”

Kuva: Maria Antila

  • 2006 ensimmäinen nainen valmistui Pelastusopiston päällystölinjalta.
  • 2018 tutkinnon suorittaneita naisia oli yhteensä 38.
  • Vuodessa tutkinnon suorittaa 30-40 henkilöä, joista vain 1-6 on naisia.

Pääkuvassa Maria Antila savusukeltaa. Kuva: Maria Vakkuri

Sopimuspalokunnat eli vapaapalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 %:n alueella maamme pinta-alasta. Tällä alueella asuu noin 46 % suomalaisista. Muualla (isoimmissa kaupungeissa) sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena ja reservinä laajojen tai päällekkäisten tilanteiden varalta. Sopimuspalokuntalaiset ovat mukana noin 60 %:ssa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä.

https://www.pelastustoimi.fi/pelastustoimi/sopimuspalokunnat