Noora sairasti syövän 15 vuotta sitten: ”En pidä syöpää enää niin pahana asiana kuin mitä nuorempana”

Syksyä kohden kivut kuitenkin kovenivat, ja hän huomasi eräänä aamuna polven yläpuolelle ilmestyneen oudon patin.

-Lähdimme saman tien yksityiselle lääkärille vanhempieni kanssa, missä otettiin röntgenkuva jalasta. Kun lääkäri tuli kertomaan tilastani hän pyysi minua poistumaan huoneesta, jotta voisi keskustella äitini kanssa. Silloin tajusin, että tämä on jotain vakavaa.

Tammelinilla todettiin osteosarkooma, eli luusyöpä. Hän sai syksyn ja alkutalven ajan stytostaatteja, ja joulun aikaan hänellä oli ensimmäinen polvileikkaus. Leikkauksessa poistettiin luusta kasvain sekä lihakset kasvaimen ympäriltä. Hoidot jatkuivat koko seuraavan kevään. Toukokuussa hoidot loppuivat ja kaikki näytti hyvältä.

Vuoden kuluttua Tammelinin kädestä löytyi kuitenkin etäpesäke, jonka seurauksena hän sai jälleen stytostaatteja, ja hänelle tehtiin kantasolusiirto hänen omista kantasoluistaan.

Taistelu syöpää vastaan kesti Tammelinilla noin 3 vuotta, ja hänet todettiin 15-vuotiaana terveeksi. Tämän jälkeen hän kävi viiden vuoden ajan lasten hematologian poliklinikalla, missä hänen tilaansa tarkkailtiin uusien pesäkkeiden varalta.

Myöhäisvaikutukset syövän jälkeen

Vaikka itse syöpä ei näy enää Tammelinin elämässä, niin silti erilaiset myöhäisvaikutukset ovat olleet vahvasti esillä hänen elämässään sen jälkeen.

-Kaksi vuotta hoitojen jälkeen minulle tuli keskivaikea masennus, paniikkihäiriöitä sekä todettiin ahdistuneisuushäiriö. Opiskelin silloin jo lukiossa, ja nämä kaikki vaikuttivat tosi paljon jaksamiseeni käydä koulua.

Lasten hematologiselta poliklinikalta hänelle varattiin aika Turun yliopistollisen keskussairaalan kriisipolille, mistä hän sai hetkellisesti apua oireisiinsa. Myöhemmin Tammelin sai terveyskeskuslääkäriltä lähetteen Turun kaupungin psykiatriselle. Siellä hänet kuitenkin todettiin terveeksi.

-Terapeuttista apua ei saanut aikaisemmin kovinkaan helposti. Musta kuitenkin tuntuu, että nykyään psykologinen puoli hoidetaan paremmin kuin aikaisemmin.

Psyykkiset oireet eivät ole olleet ainoat syövän jälkeiset myöhäisvaikutukset, sillä Tammelin käy edelleen vuosittain polvileikkauksissa. Tämän seurauksena hänellä on kävelykepit käytössään, eikä esimerkiksi kykene juoksemaan lainkaan.

Sairastaminen vei suuren osan Tammelinin nuoruudesta, mutta jotain positiivista hän kuitenkin löytää asiasta.

– En tietenkään toivo, että olisin sairastunut syöpään, mutta se on kuitenkin antanut minulle niin paljon henkistä voimaa ja uutta ajattelutapaa. Näin 30 vuotiaana kun syövästä on kulunut jo 15 vuotta, en pidä sitä enää niin pahana asiana, kuin mitä joskus nuorempana.

Selviytyjien terveys ja elämänlaatu paremmaksi

Vuodesta 2014 Tyksissä on toiminut STEP-hanke, joka on myöhäisvaikutuspoliklinikka lapsena ja nuorena syövän sairastaneille nuorille aikuisille. Asiantuntijasairaanhoitaja Miia Ojalan mukaan klinikalla kartoitetaan muun muassa selviytyjien psyykkistä vointia sekä sitä, että miten elämä syövän jälkeen on lähtenyt sujumaan.

– Käynneillä käydään selviytyjän hoitohistoriaa läpi. Tämän lisäksi myös sitä, että minkälaisia vaikutuksia hoidoilla on ollut.

-Selvitämme myös onko esimerkiksi ollut vaikeuksia päästä työelämään tai kouluihin. Oikeastaan koko elämän sujuminen tähän hetkeen asti käydään läpi.

Myöhäisvaikutuspoliklinikalla käydään vähintään yhden kerran, jonka jälkeen seuranta tapahtuu kolmiportaisen riskiluokituksen mukaisesti. Matalan riskin selviytyjät ovat lähinnä sähköisen seurantajärjestelmän kautta yhteydessä poliklinikkaan, kun taas korkean riskin seurannan koordinointi tapahtuu sekä poliklinikalla että sähköisesti. Klinikalla käy vuodessa noin 40 selviytyjää.

Ojalan mukaan Suomessa on vuosittain noin 150 alle 16 -vuotiasta syöpään sairastunutta.