Yhteiskunta
Nuoria asianajajia kannustetaan töihin maakuntiin
Pian maakunnissa eläköityvät suuret määrät asianajajia vaikuttavat toimialansa suuntaan.
Maakunnissa eläköityy lähivuosina runsaasti lainopillista työvoimaa. Löytävätkö nuoret juristit markkinaraon vapautuvista työpaikoista? Asianajajaliitto julkaisi lokakuussa tilaston, jonka mukaan kaikista Suomen asianajajista lähes neljännes on yli 60-vuotiaita. Ainoastaan 16 prosenttia työskentelee pääkaupunkiseudulla.
Asianajajaliiton kehitys- ja viestintäjohtaja Janne Laukkanen vahvistaa liiton ottaneen asian huomioon.
”Pidämme tärkeänä tilanteen välittämistä nuorille juristeille sekä kannustamaan heitä ja työnantajia ympäri Suomea rekrytoimaan maakuntiin riittävän varhaisessa vaiheessa. Taustalla on se, että oikeustieteellinen opetus on keskittynyt vain muutamaan kaupunkiin, joiden lähellä tilanne on hyvä. Siinä vaiheessa, kun elämä on asettunut johonkin kaupunkiin urakäännösten tekeminen on paljon vaikeampaa”.
Digitalisaatio luo uusia vaihtoehtoja maaseudulle
Muita palvelualoja jäljessä ollut asianajajien toimiala ottaa nyt kiriä digitalisaatiossa. Kasvotusten asiointi vähenee, mikä on ristiriidassa vastuullisuuteen perustuvan toimenkuvan kanssa.
Janne Laukkanen näkee sähköistymisessä mahdollisuuksia uhkien sijaan. Erikoistuminen on kehityksen myötä näin myös maakuntien toimijoiden mahdollisuus.
”Tietoturvalliset menetelmät etäasiointiin mahdollistavat ammatin harjoittamisen maakunnista käsin koko maahan ilman, että pitää juosta asiakkaiden perässä. Esimerkiksi liikejuridiikkaa voi näin hoitaa muualtakin, kuin Helsingistä. Kaupallisilta palveluilta ollaan totuttu edistyneeseen sähköiseen asiointiin, samaa odotetaan julkiselta puolelta”, Laukkanen kiteyttää.

Kaarinalainen varatuomari ja asianajaja Pekka Vuorinen uskoo nopeaan kehitykseen yritysasiakkailla, mutta pitää maltin yksityisten toimeksiantajien kohdalla. Iäkkäiden maaseudun asukkaiden kohdalla muutoksen hitaus korostuu.
”Yksityisasiakkaiden kohdalla vaatii useita vuosia ja sukupolven vaihdoksen, ennen kuin kanssakäyminen tapahtuu paljoakaan sähköisesti. Suomesta löytyy vielä paljon ihmisiä, joiden ymmärrys sähköpostista ja tietokoneista on todella vähäistä. Heidän asioidensa hoidossa digitalisaatio ei ole ratkaisu”.
Tuoreimmat
-
Tutka tutkii: Miten nälkä vaikuttaa päätöksentekoon?
-
Glow up on ikuinen trendi, joka muuttaa muotoaan vuosikymmenten vaihtuessa
-
Animaatioiden stereotyyppinen naiskuva alkaa murtua
-
Naisista koostuvat tiimit saavat vain alle prosentin startupeihin sijoitetusta pääomasta
-
Mikrotrendit syntyvät somessa – "Menee kaksi kuukautta ja vaatetta ei enää ole missään"
-
Yhdysvaltojen kampuksilla urheilu ja opiskelu kulkevat käsi kädessä
-
Voiko iltaihmisestä tulla aamuihminen? Asiantuntijat kertovat, miten rytmiä voi muuttaa
-
Taksilainsäädäntö uudistuu: Takseihin erottuvat rekisterikilvet
-
Varanäyttelijät ovat esityksen turva, mutta he jäävät vähemmälle huomiolle
-
Miksi mielenterveydestä puhuminen on edelleen vaikeaa nuorille miehille?