Yhteiskunta
Omanikäisten kanssa keskustelu motivoi oppimisvaikeuksia kokevia oppilaita
Uuden oppivelvollisuuslain myötä oppilaanohjauksen tunneilla nuorten pienryhmäytyminen edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tänä syksynä voimaan tullut oppivelvollisuuslaki on luonut tarpeen lisääntyneelle ohjaustarpeelle etenkin peruskouluansa päättävien nuorten toisen asteen hakuvaiheeseen.
Turun lyseon koulun oppilaanohjaaja Päivi Ekdahlin mukaan yksilöohjauksen määrää on tarkoitus lisätä ja keskustella oppilaan kanssa erityisesti hänen vahvuuksistaan. Henkilökohtaista apua saa siis tarpeen vaatiessa enemmän kuin aikaisemmin, mutta nyt kouluissa aletaan panostaa myös ryhmässä keskustelemiseen. Pienryhmäharjoituksia ei ole vielä teetetty koronan takia, mutta Ekdahl näkee niiden hyödyntämisessä paljon potentiaalia.
“Marraskuun tienoilla olisi tarkoitus aloittaa pienryhmäytymiset. Tärkeimpänä niiden kohdalla pidän sitä, että nuoret saavat toisiltaan fiksuja ja kannustavia kommentteja. Oman ikäisiltä on kuitenkin helpompi vastaanottaa palautetta kuin meiltä aikuisilta oppilaanohjaajilta”, Ekdahl kertoo.
Ryhmäytymisellä on lisäksi tarkoitus kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja. Kommunikointi ja toisaalta myös toisten kuunteleminen ovat tärkeässä osassa. Omien kokemusten jakaminen lähentää nuoria ja tuo positiivisia yhteisöllisyyden kokemuksia.
Ekdahl jatkaa tehostetun oppilaanohjauksen vaikuttavan tätä kautta myös oppimisvaikeuksia kokevien oppilaiden motivaatioon: “Jotta kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset pääsevät arvosanatavoitteisiinsa ja haluamiinsa jatko-opintoihin, on tärkeää pitää yllä motivaatiota. Ryhmäytymisellä voidaan saada myös opiskeluhaasteita kokevia oppilaita motivoitumaan”.
Tukiavustusta käytetään esimerkiksi täydennyskoulutuksiin
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi maaliskuussa 320 000 euroa Oppilaanohjauksen kehittäminen Varsinais-Suomessa -hankkeelle. Sen toteutusaika on 2020-2021.
Hankkeen projektipäällikkö Eeva Rantanen kertoo, että hankkeen aikana on tarkoitus tukea, kehittää ja vahvistaa opinto-ohjauksen toimintatapoja ja alueellista yhtenäisyyttä. ”Alueellisen yhteistyön lisäksi kehittämistyössä keskitytään tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen, nivelvaiheen ohjaukseen, oppimiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön”, Rantanen sanoo.
“Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää avustusta käytetään muun muassa projektiryhmän toimintaan, oppilaanohjaajien kouluttamiseen ja erilaisten pilottien toteuttamiseen sekä uusien toimintatapojen jalkauttamiseen”, Rantanen sanoo.
Turun kaupungin lisäksi alueellisen oppilaanohjauksen kehittämisverkostoon kuuluvat Raision, Kaarinan, Paimion ja Salon kaupungit sekä Liedon kunta.
Tuoreimmat
-
Kolumni: Nuoriso on aina ollut pilalla
-
Kahvin korkeasta markkinahinnasta huolimatta lounaskahvi on opiskelijoille edullinen
-
Käytettynä ostaminen kertoo tiedostavasta kuluttajasta
-
Tutka seurasi valokuvaajan työtä Suomen Joutsenen takilaremontin aikana
-
Kehittynyt teknologia ei ole rantautunut salibandyyn – miesten pääsarjassa asia on monesti resurssikysymys
-
”Kyllä mä osaan ja pärjään” – Iina Gröhn löysi Wellnessmalli-kisamatkalta uudenlaisen itsevarmuuden
-
Turkulainen Tapio Vainisto on rakentanut viuluja käsin yli 40 vuotta
-
Minkälaisia asioita aikuiset olisivat halunneet, että heidän lapsuudenkodeissaan olisi käsitelty?
-
Krapulaton kulttuuri on nousemassa
-
Sijaiskotitoiminta auttaa kodittomia kissoja tottumaan ihmisiin – ”On ihanaa, kun ne pääsevät omiin koteihin”
