Opinnot digitalisaation murroksessa - ”Oman erityisosaamisensa löytäminen on hankalaa, kun kaikki istuvat samassa luokassa.”

Korkeakoulujen rahoitus on romahtanut jopa 25 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini ei kuitenkaan usko paluuta entiseen, vaikka rahoitusta tulisi lisää. Syynä tähän pidetään opiskelijarakenteen muutosta, jonka oletetaan kiihtyvän seuraavien 10–15 vuoden aikana rajusti:

”Ennen suurin osa opiskelijoista oli suoraan lukion penkiltä tulleita nuoria. Opiskelijarakenteen muutoksen myötä opiskelijoidemme keski-ikä on kuitenkin noussut merkittävästi”, kertoo Soini.

Turun yliopiston opetuksen kehittämispäällikkö Minna Vuorio-Lehti kertoo heidän pitävän digitalisaatiota erittäin tärkeänä. He ovat siinä aktiivisesti mukana erilaisten valtakunnallisten kehittämishankkeiden kautta.

”Arvioisin meillä verkko-opintojen osuuden olevan ainakin 15 prosenttia muusta opetuksesta. Erityisesti avoimen yliopiston puolella opetus on ollut verkkopainotteista jo pitkään. Määrä on kuitenkin edelleen pienempi kontaktiopetukseen nähden”, toteaa Vuorio-Lehti.

Opiskelua missä tahansa, milloin tahansa

Opintotuen vähenemisen takia valmistumisnopeudet ovat heikentyneet. Heikkenemisen syynä on myös se, ettei opintopisteitä ehditä saada kasaan määräajassa. Yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan pidetään verkkokursseja, sillä ne voi suorittaa silloin, kun itselle parhaiten sopii.

TUO:n edunvalvonnan asiantuntijan Marko Grönlundin mielestä oppimisen ei pitäisi olla kiinni siitä, missä, milloin tai miten opiskelua tehdään:

”Se, että pystymme tarjoamaan oppimisympäristön kaikille opiskelijoille, vaatii monipuolisuutta”, kertoo Grönlund.

Tavoitteena olisi löytää jokaiselle opiskelijalle oma erikoistumisalansa ja erityisosaamisensa, jotta työelämään suunnatessa teollisuus rikastuisi:

”Oman erityisosaamisensa löytäminen on hankalaa,
kun kaikki istuvat samassa luokassa”, toteaa vararehtori Soini.

Tekniikka verkko-opintojen kompastuskivenä

Grönlundin mukaan yksi verkko-opiskelun haasteista on se, ettei nykyinen oppimisympäristömme sovellu koulun sisäiseen digitalisaatioon. Uudelle kampukselle on kuitenkin ensi syksynä suunnitteilla täysin uusi oppimisympäristö, jota testataan parhaillaan. Kaikki korkeakoulupalvelut on tarkoitus siirtää samalle alustalle.

”Opiskelijoilla on myös paineita siitä, että verkko-opintoja edellyttävät laitteet kestävät ja riittävät. Verkko-opintojen haaste on mahdollistaa kaikille opiskelijoille tarvittava laitteisto kohtuullisilla resursseilla”, kertoo Grönlund.

Syrjäytymisen riski on aina olemassa

Yhtenä suurimmista haasteista voidaan pitää yhteisöllisyyden ja ihmisten kohtaamisen puutteellisuutta:

”Lähiopetuksen hyvä puoli on se, että opiskelijaa ollaan koko ajan tökkimässä ja ohjaamassa oikeaan suuntaan. Itsenäisen etätyöskentelyn riski voi olla se, ettei asioita saa aikaiseksi ja putoaa kyydistä”, epäilee Grönlund.

”Aina meillä on syrjäytymisen ja kelkasta tipahtamisen riski. Ideaali tilanne tietysti olisi yhdistää verkko-oppimisen sekä lähikontaktituntien hyödyt”, toteaa Soini.

Vuorio-Lehden mukaan myös heillä on pyrkimystä opintojen verkkoon siirtämiseen, mutta pelkkää verkko-oppimista ei pidetä toimivana ratkaisuna:

”Opiskelijoilla on tahtoa opiskella verkossa, mutta he näkevät perinteisemmän opetuksen arvon.”

Grönlundin mukaan korkeakouluilla on käynnissä kova murros, eikä kontaktiopetusta ja verkko-opintoja voi asettaa karrikoidusti vastakkain. Lisäksi jokaisella on oma tapansa oppia, eikä sitä voida laatikoida.