Tekemisen puute ajaa nuoret tyhmyyksien tekemiseen, kertoo nuorisotyöntekijä Raisa Helmiö Turun sosiaalisesta nuorisotyöstä. Varsinaisista nuorisojengeistä ei voida kuitenkaan Turun alueella puhua.
[vimeo id=”109900176″ width=”600″ height=”337″ /]
Jengiytyminen on keino reagoida ulkopuolisuuteen
Turun yliopiston sosiaalityön professori Leo Nyqvist näkee, että nuorisojengejä yhdistää ilmiönä tietynlainen ulkopuolisuus yhteiskunnasta.
”Nuoret ovat jääneet työelämän ulkopuolelle tai koulun ulkopuolelle. Jengiytyminen ja vaikkapa väkivalta on tapa reagoida siihen. Ihmisellä on tarve päteä ja jos se ei käy normaaleilla keinoilla, niin sitten se tehdään tuhoavalla tavalla.”
Nyqvist on samalla linjalla Turun sosiaalisen nuorisotyön työntekijöiden kanssa siitä, että jengiytymistä tapahtuu kansallisuudesta tai etnisyydestä riippumatta.
”Maahanmuuttajuus ei ole selittävä tekijä, mutta meillä maahanmuuttajat ovat enemmän yhteiskunnan ulkopuolella. Kotoutuminen on vaikeaa ja maahanmuuttajien joukossa on paljon nuoria jotka ovat syrjässä.”
Tuoreimmat
-
Tutka tutkii: Kofeiinia keskittymiseen – milloin hyöty kääntyy haitaksi?
-
Tutka tutkii: Onko alkoholittomien opiskelijatapahtumien suosio kasvanut?
-
Vain kolme prosenttia sopivan ikäisistä luovuttaa verta – erityisesti miehiä tarvitaan
-
Palkitun turkulaisen taiteilijan sarjakuvia luetaan Yhdysvalloissa asti
-
Bensan hinta mietityttää autoilevia opiskelijoita
-
Tulisiko poliittista aktiivisuutta lisätä opiskelijajärjestöissä?
-
Tässä anime-kahvilassa voi esitellä omia teoksiaan
-
Näyttely tuo Simbergin teokset uuden sukupolven nähtäväksi
-
Täsmähoitoa aivoille – neuromodulaatio tuo nopean avun vaikeaan masennukseen ja kipuun
-
Itämeren simpukat kärsivät happamoitumisesta