Tekemisen puute ajaa nuoret tyhmyyksien tekemiseen, kertoo nuorisotyöntekijä Raisa Helmiö Turun sosiaalisesta nuorisotyöstä. Varsinaisista nuorisojengeistä ei voida kuitenkaan Turun alueella puhua.
[vimeo id=”109900176″ width=”600″ height=”337″ /]
Jengiytyminen on keino reagoida ulkopuolisuuteen
Turun yliopiston sosiaalityön professori Leo Nyqvist näkee, että nuorisojengejä yhdistää ilmiönä tietynlainen ulkopuolisuus yhteiskunnasta.
”Nuoret ovat jääneet työelämän ulkopuolelle tai koulun ulkopuolelle. Jengiytyminen ja vaikkapa väkivalta on tapa reagoida siihen. Ihmisellä on tarve päteä ja jos se ei käy normaaleilla keinoilla, niin sitten se tehdään tuhoavalla tavalla.”
Nyqvist on samalla linjalla Turun sosiaalisen nuorisotyön työntekijöiden kanssa siitä, että jengiytymistä tapahtuu kansallisuudesta tai etnisyydestä riippumatta.
”Maahanmuuttajuus ei ole selittävä tekijä, mutta meillä maahanmuuttajat ovat enemmän yhteiskunnan ulkopuolella. Kotoutuminen on vaikeaa ja maahanmuuttajien joukossa on paljon nuoria jotka ovat syrjässä.”
Tuoreimmat
-
Tutka-podcast: Vaikuttaako sosiaalinen media kulutustottumuksiimme?
-
Ammattilainen tarjoaa vinkit kuntosaliharrastuksen aloittamiseen – alkuun pääsee myös omin avuin
-
Kosmetiikkakalenterit myydään loppuun ennen joulua
-
Vaihtoehto kierrättämiselle on lahjoittaminen
-
Pitäisikö lintuja ruokkia talvella? Asiantuntijat kertovat perinteen hyödyistä ja haitoista
-
Turun kaupunki päättää, milloin sähköskuutit ja Föllärit kerätään talvisäilöön
-
Kultaseppä voi tehdä asiakkaan toiveiden mukaan vanhasta korusta uuden
-
Opiskelija saa ruokavaliosta kestävän ja edullisen kasviksilla
-
Kauneusalan yritykset saavat vaikuttajilta tehokkaasti näkyvyyttä
-
Kun some muuttuu turvallisuuskysymykseksi – Tulisiko TikTok kieltää?