
Tekemisen puute ajaa nuoret tyhmyyksien tekemiseen, kertoo nuorisotyöntekijä Raisa Helmiö Turun sosiaalisesta nuorisotyöstä. Varsinaisista nuorisojengeistä ei voida kuitenkaan Turun alueella puhua.
[vimeo id=”109900176″ width=”600″ height=”337″ /]
Jengiytyminen on keino reagoida ulkopuolisuuteen
Turun yliopiston sosiaalityön professori Leo Nyqvist näkee, että nuorisojengejä yhdistää ilmiönä tietynlainen ulkopuolisuus yhteiskunnasta.
”Nuoret ovat jääneet työelämän ulkopuolelle tai koulun ulkopuolelle. Jengiytyminen ja vaikkapa väkivalta on tapa reagoida siihen. Ihmisellä on tarve päteä ja jos se ei käy normaaleilla keinoilla, niin sitten se tehdään tuhoavalla tavalla.”
Nyqvist on samalla linjalla Turun sosiaalisen nuorisotyön työntekijöiden kanssa siitä, että jengiytymistä tapahtuu kansallisuudesta tai etnisyydestä riippumatta.
”Maahanmuuttajuus ei ole selittävä tekijä, mutta meillä maahanmuuttajat ovat enemmän yhteiskunnan ulkopuolella. Kotoutuminen on vaikeaa ja maahanmuuttajien joukossa on paljon nuoria jotka ovat syrjässä.”
Tuoreimmat
-
Dartsin viikkokisoihin ovat kaikki tervetulleita
-
Filosofiaa ja pappamusiikkia - näitä nuoret ostavat Turun antikvariaateista
-
Turun Taideakatemian esitys "Tympeät tytöt" pyrki purkamaan tyttöyteen liittyviä ennakkoluuloja
-
Turun kaupunkikuva muuttuu - näin etenevät rakennushankkeet
-
Vanhojen tanssit opettavat muutakin kuin askelia
-
Ostajan on tärkeää pohtia vaatehankintaa niin käytettynä kuin uutena
-
Turku täyttää 800-vuotta vuonna 2029 – kaupunki otti vastaan ideoita juhlavuoden suunnitteluun
-
Alkoholittomuus kiinnostaa yhä useampia myös Turun yöelämässä
-
Vapaaehtoiset edistävät eläinten hyvinvointia
-
Alue- ja kuntavaalit yhdistyvät – mistä äänestämme?