Tekemisen puute ajaa nuoret tyhmyyksien tekemiseen, kertoo nuorisotyöntekijä Raisa Helmiö Turun sosiaalisesta nuorisotyöstä. Varsinaisista nuorisojengeistä ei voida kuitenkaan Turun alueella puhua.
[vimeo id=”109900176″ width=”600″ height=”337″ /]
Jengiytyminen on keino reagoida ulkopuolisuuteen
Turun yliopiston sosiaalityön professori Leo Nyqvist näkee, että nuorisojengejä yhdistää ilmiönä tietynlainen ulkopuolisuus yhteiskunnasta.
”Nuoret ovat jääneet työelämän ulkopuolelle tai koulun ulkopuolelle. Jengiytyminen ja vaikkapa väkivalta on tapa reagoida siihen. Ihmisellä on tarve päteä ja jos se ei käy normaaleilla keinoilla, niin sitten se tehdään tuhoavalla tavalla.”
Nyqvist on samalla linjalla Turun sosiaalisen nuorisotyön työntekijöiden kanssa siitä, että jengiytymistä tapahtuu kansallisuudesta tai etnisyydestä riippumatta.
”Maahanmuuttajuus ei ole selittävä tekijä, mutta meillä maahanmuuttajat ovat enemmän yhteiskunnan ulkopuolella. Kotoutuminen on vaikeaa ja maahanmuuttajien joukossa on paljon nuoria jotka ovat syrjässä.”
Tuoreimmat
-
Salitreeni tuo voimaa opiskeluarkeen – ”Lyhytkin liikuntakerta on sijoitus omaan hyvinvointiin”
-
Revive Podcast: Interactions with local people sparked an inspiration for the art
-
Tutka Podcast: Juoruilu on sosiaalista liimaa
-
Turku uusin silmin: “Muuttaisin tänne, jos täällä ei olisi näin kylmä”
-
Aslihan Özgül opettelee suomea, mutta hänelle puhutaan englantia
-
Au pair -elämää Venetsiassa kahden kulttuurin silmin
-
Turku uusin silmin: Inspiraatiota Suomen värimaailmasta
-
Skanssin biodiversiteettipuistossa syntyy Turun oma siemenseos
-
Turun alueen koulujen ylijäämäruoka jaetaan vapaaehtoisvoimin – ”Tämä on konkreettista auttamista”
-
Pimeys laukaisee dominoefektin kehossa, oireisiin vaikuttaa myös perimä