Tekemisen puute ajaa nuoret tyhmyyksien tekemiseen, kertoo nuorisotyöntekijä Raisa Helmiö Turun sosiaalisesta nuorisotyöstä. Varsinaisista nuorisojengeistä ei voida kuitenkaan Turun alueella puhua.
[vimeo id=”109900176″ width=”600″ height=”337″ /]
Jengiytyminen on keino reagoida ulkopuolisuuteen
Turun yliopiston sosiaalityön professori Leo Nyqvist näkee, että nuorisojengejä yhdistää ilmiönä tietynlainen ulkopuolisuus yhteiskunnasta.
”Nuoret ovat jääneet työelämän ulkopuolelle tai koulun ulkopuolelle. Jengiytyminen ja vaikkapa väkivalta on tapa reagoida siihen. Ihmisellä on tarve päteä ja jos se ei käy normaaleilla keinoilla, niin sitten se tehdään tuhoavalla tavalla.”
Nyqvist on samalla linjalla Turun sosiaalisen nuorisotyön työntekijöiden kanssa siitä, että jengiytymistä tapahtuu kansallisuudesta tai etnisyydestä riippumatta.
”Maahanmuuttajuus ei ole selittävä tekijä, mutta meillä maahanmuuttajat ovat enemmän yhteiskunnan ulkopuolella. Kotoutuminen on vaikeaa ja maahanmuuttajien joukossa on paljon nuoria jotka ovat syrjässä.”
Tuoreimmat
-
Paastosta haetaan fyysistä ja psyykkistä hyötyä
-
Eurovaaliehdokas Piia Elo: "Yksittäinen edustaja pystyy vaikuttamaan, mutta paljon työtä se vaatii."
-
Tulevaisuuden rakennusarkkitehti osaa suunnitella kestävästi
-
"Tämä on todellinen ongelma"– epätasa-arvo musiikkialalla näkyy yhä
-
Lääkefirmat eivät tue miesten e-pilleriä
-
Alakoululaiset pelaavat aikuisten videopelejä
-
Tivolissa kulissien takana tapahtuu yhtä paljon kuin niiden edessä
-
"En tarvitse Suomen kansalaisuutta"
-
Yhteiskunnan rajalla
-
Siistiä vappua!