Tekemisen puute ajaa nuoret tyhmyyksien tekemiseen, kertoo nuorisotyöntekijä Raisa Helmiö Turun sosiaalisesta nuorisotyöstä. Varsinaisista nuorisojengeistä ei voida kuitenkaan Turun alueella puhua.
[vimeo id=”109900176″ width=”600″ height=”337″ /]
Jengiytyminen on keino reagoida ulkopuolisuuteen
Turun yliopiston sosiaalityön professori Leo Nyqvist näkee, että nuorisojengejä yhdistää ilmiönä tietynlainen ulkopuolisuus yhteiskunnasta.
”Nuoret ovat jääneet työelämän ulkopuolelle tai koulun ulkopuolelle. Jengiytyminen ja vaikkapa väkivalta on tapa reagoida siihen. Ihmisellä on tarve päteä ja jos se ei käy normaaleilla keinoilla, niin sitten se tehdään tuhoavalla tavalla.”
Nyqvist on samalla linjalla Turun sosiaalisen nuorisotyön työntekijöiden kanssa siitä, että jengiytymistä tapahtuu kansallisuudesta tai etnisyydestä riippumatta.
”Maahanmuuttajuus ei ole selittävä tekijä, mutta meillä maahanmuuttajat ovat enemmän yhteiskunnan ulkopuolella. Kotoutuminen on vaikeaa ja maahanmuuttajien joukossa on paljon nuoria jotka ovat syrjässä.”
Tuoreimmat
-
Tutka Podcast: Voiko kuka tahansa tehdä deepfake-videon?
-
Turku uusin silmin: “Turku tarvitsee kaaosta, meteliä ja iloa”
-
Tutka Podcast: TikTokissa leviää rasistisia viestejä amharan kielellä koodattuna – selvitimme, mistä on kyse
-
Hallituksen esittämä työttömyyssääntö huolettaa kansainvälistä opiskelijaa – monen työllistymistä jarruttaa kielitaidon puute
-
Tutka Podcast: Some-maailma ja lemmikkivideot
-
Tutka Podcast: Eroon doomscrollauksesta
-
Revive Podcast: Art that makes you stop and wander
-
Biologinen museo tuo Suomen luonnon asiakkaiden ulottuville
-
Musiikin tekeminen on muuttunut kisailuksi 10 sekunnin introista
-
Turun uudet ulkokuntosalit tarjoavat ilmaisen liikuntavaihtoehdon