Puoluelehdet eivät kosiskele uutta yleisöä – nuori lukija on jo poliittisesti valveutunut

Puoluelehdet eivät kosiskele nuoria lukijoiksi erityisesti kohderyhmälle suunnatuilla aiheilla tai formaateilla. Yleisesti luotetaan siihen, että puoluelehteen tarttuva nuori on valmiiksi kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta.

”Pyrimme erilaisiin haastateltaviin, aiheisiin ja näkökulmiin, muttemme ajattele asiaa niinkään iän kuin juttujen kiinnostavuuden perspektiivistä ”, kertoo Rane Aunimo, Demokraatin päätoimittaja sähköpostitse.

Samaa sanoo Suomen Uutisten ja Perussuomalaisen päätoimittaja Matias Turkkila: ”Koostamme esimerkiksi lehden siten, että se sisältää mahdollisimman laajan kirjon aiheita, joiden arvellaan olevan lukijoidemme kannalta mielenkiintoisia. ”

Useammat puoluelehdet ovat panostaneet jo vauhdilla verkkoon, joten olisi jo aika alkaa puhua puoluelehtien sijaan puoluemedioista.

Verkkoon siirtymistä perustellaan myös nuoremman lukijakunnan houkuttelemisella.

”Menemme murroksen mukana, otetaan siitä kaikki irti mitä saadaan, ja se tarkoittaa tietysti verkkoon panostamista”, kertoo Nykypäivän ja Verkkouutisten päätoimittaja Alberto Claramunt. ”Haluamme olla siellä missä lukijatkin.”

Ilmastonmuutos, identiteettipolitiikka, kulttuuri ja opiskelu tiedostetaan toimituksissa nuoria lukijoita kiinnostaviksi aiheiksi.

Suomenmaassa nuoria lähestytään myös käytännön keinoin: ”Seuraamme tarkasti Keskustanuorten tilaisuudet ja valinnat, ja millaisia kannanottoja heiltä tulee. Samoin seuraamme Keskustaopiskelijoita”, kertoo päätoimittaja Juha Määttä. ”Nuorille tarjotaan palstatilaa blogeissa, samanlaisia mahdollisuuksia saada ääntä kuuluviin kuin muillekin.”

Viestintä vie ja journalismi vikisee?

Puoluelehtien oma lehdistötuki sisällytettiin vuonna 2008 puoluetukeen, jolloin puolueet ovat voineet vapaammin määritellä puoluemedioihin ja muuhun toimintaan käytettävät varat.

”Kyllä se tilaisuus on tehnyt varkaan ja on osattu ennakoida, että näin käy. Päätöksenteko on valunut puoluelehtien ulkopuolelle”, Määttä selventää.

Kansan Uutisten päätoimittaja Sirpa Puhakka kertoo sähköpostitse näkevänsä Vihreän Langan lopettamispäätöksen iskuna puoluemedioille. ”Sanalla sanoen: Tulevaisuus näyttää huolestuttavalta.”

Toisaalta tilanne herättää kauan kaivattua huomiota poliittisen keskustelun moniäänisyydestä. ”Kuinka surullista se onkin Vihreän Langan kannalta, niin se on vahvistanut muiden puoluelehtien asemaa. Nyt tästä on keskusteltu enemmän kuin miesmuistiin”, Määttä pohtii.

Vaikka molempia tarvitaan, viestinnän merkityksen kasvun pelätään tapahtuvan journalismin kustannuksella. Vihreän Langan kohtalo kielii Aunimon mukaan siitä, ettei ole lainkaan ilmiselvää, että puolueet katsovat tulevaisuudessa tarvitsevansa puoluemediaa.

Viestintäpainotteisuus ei välttämättä huoleta kaikkia. Julkisen sanan neuvoston jäsenistöön kuulumattomat mediat näkevät roolinsa eri vinkkelistä.

”Emme ole riippumaton viestin, vaan PS-media, käytännössä lähempänä tiedottamista kuin itsenäistä journalismia”, Turkkila kertoo. ”En pysty suoraselkäisesti sanomaan, että olisimme itsenäisiä tai että meillä olisi oikeus moittia puoluetta – ei ole.”

Juttua varten haastateltiin päätoimittajia viiden suurimman puolueen medioista.

Lähteet:

Vihreä Lanka: Vihreät lakkauttaa Vihreä Lanka -lehden

Turun Sanomat: Puoluelehtien päätoimittajat yllättyivät Vihreän Langan lopettamisesta – ”Tosi pahalta näyttää, ettei poliittisia lehtiä haluta pitää elossa”

Journalisti: Suomenmaassa yt:t, Demokraatille ei lisää rahaa, Langan tilanne auki – vaalitappio vie puoluelehdiltä rahat, mutta voitto ei tuo niitä lisää