Pyramidihuijaukset ovat yleistyneet - "Ihmiset uskovat mieluummin toisiaan kuin mainoksia"

Verkosto-, monitaso- ja suosittelumarkkinointi. Asiasta voi käyttää monta nimitystä, mutta idea on sama: itsenäiset yrityksen edustajat myyvät yhtiön tuotteita eteenpäin kuluttajille. Myyjät eivät ole työsuhteessa edustamaansa yhtiöön, vaan toimivat Suomessa Y-tunnuksella, eli ovat itsenäisiä elinkeinoharjoittajia. Jotta asiakaskuntaa voitaisiin kasvattaa, saattavat myyjät värvätä mukaan uusia edustajia.

Vaikka verkostomarkkinointi on laillista, sekoitetaan se usein laittomaan pyramidihuijaukseen. Näiden kahden erottamisessa avainasemassa on tuote. Onko se todellinen ja onko sillä arvoa?

“Pyramidihuijauksessa tuote ei ole todellinen tai sitä käytetään vain hämäyksen vuoksi ja tuotteesta pyydetään roimaa ylihintaa. Tällöin raha pyramidiin tulee vain uusien jäsenten  liittymismaksuista, ei todellisesta tuotemyynnistä”, kertoo IT-asiantuntija Petteri Järvinen. Hän on seurannut Onecoin -tapausta, pyramidihuijaukseksi paljastunutta virtuaalivaluuttaa.

Järvisen mukaan verkostomarkkinointiin mukaan lähteminen perustuu psykologiaan. 

“Ihmiset uskovat mieluummin toisiaan kuin mainoksia. Henkilöltä toiselle tapahtuva markkinointi on edullista eikä näy viranomaisille, joten perusteettomiin ja ylisuuriin lupauksiin on vaikea puuttua. Lisäksi verkoston huipulla on aina aitoja menestystarinoita, joilla innostetaan alempia jäseniä pyrkimään samaan.”

Sosiaalinen media on kasvattanut pyramidihuijausten määrää

Sosiaalinen media on vaikuttanut pyramidihuijausten määrään. Järvisen mukaan eri sosiaalisen median kanavat ovat kustannustehokkaita ja mahdollistavat kontaktien kaupallistamisen.  

“Jäsenet tekevät oma-aloitteisesti tuotetta markkinoivia kotisivuja, jotka levittävät sanaa laajemmalle ja luovat vaikutelman siitä, että tuote on kaikkialla ja että se on kansainvälisesti merkittävä. Sosiaalisen median kautta on myös helppo levittää omaa näkyvyyttä, jonka kautta uudet jäsenet liittyvät, ja silloin heidän myyntinsä koituu alkuperäisen jäsenen hyödyksi.”

Vaikka sosiaalinen media on tehnyt pyramidihuijaukset helpoksi, on siinä myös hyvät puolensa. Se on tehokas keino oikean tiedon levittämiseen ja mahdollisesti negatiivisen käyttäjäkokemuksen jakamiseen.

“Valitettavasti verkostoon jo liittyneet uskovat mieluummin positiivisia viestejä kuin kritiikkiä tai arvostelua.”

Asiakkaan ja jälleenmyyjän vastuu on eri

Jos asiakas huomaa tulleensa pyramidihuijauksen uhriksi, kannattaa hänen vaatia rahojaan takaisin ja tarpeen vaatiessa olla yhteydessä kuluttajaviranomaisiin tai poliisiin. 

“Jos on päätynyt jäseneksi väärään verkostoon ja huomaa värvänneensä muita väärän tiedon valossa, tilanne on hankalampi. Nöyrän virheen myöntäminen ja pikainen ero verkostosta on ainoa, mitä voi tehdä. Vaarana on, että varsinkin kryptovaluutta- ja sijoitushuijauksissa asettuu helposti itsekin huijarin asemaan eikä halua myöntää totuutta. Huijauksen tietoinen jatkaminen on kuitenkin rikos, mistä voi myöhemmin saada rangaistuksen”, Järvinen summaa.