Pikkujoulukausi houkuttelee ihmisiä juhlimaan. Kuva: Saga Holmström

Yhteiskunta

Ravintola-alalla työskentelevät kokevat häirintää erityisesti pikkujoulukautena 

Saga Holmström

Lähestyvä pikkujoulukausi tuo ravintola-alan työntekijöille paitsi kiirettä, myös kasvavan uhan joutua häirinnän kohteeksi. Palvelualojen ammattiliiton (PAM) teettämän kyselyn mukaan 70 prosenttia ravintola-alalla työskentelevistä on kokenut jonkinlaista häirintää työssään.

Turussa ravintolapäällikkönä työskentelevä Heidi Järvinen kertoo, että heillä on nollatoleranssi häirinnän suhteen. Hänen vieressään istuva ravintola-alan yrittäjä Netta Koho on samaa mieltä asiasta. 

”Jos asiakas käyttäytyy epäsopivasti, hänet poistetaan välittömästi. On tärkeää, että me työntekijät tunnemme olomme turvalliseksi”, Järvinen kertoo. 

”Vaikka sanotaan, että asiakas on aina oikeassa, niin huonosti käyttäytyminen ei ole asiakkaan oikeus”, Järvinen jatkaa. 

Pikkujoulukausi lisää häirintää 

Kuva: Saga Holmström

Pikkujoulukausi on vierähtänyt käyntiin tänä vuonna. Työyhteisöt ja ystäväporukat pohtivat, missä ja miten viettää pikkujoulua. Monet päätyvätkin erilaisiin ravintoloihin, baareihin tai pubeihin viettämään pikkujoulua.  

Kohon ja Järvisen mukaan ravintola-alan työntekijät kohtaavat enemmän häirintää pikkujoulukautena.

”Usein juhlimaan lähtevät sellaiset henkilöt, jotka eivät käy ulkona kuin pari kertaa vuodessa. He eivät ole tottuneet suureen määrään alkoholia”, Koho kertoo. 

Uusi opas auttaa puuttumaan häirintään 

PAM ja matkailu- ja ravintola-alan työnantajajärjestö MaRa ovat julkaisseet oppaan, joka auttaa työntekijöitä ja työnantajia puuttumaan häirintään sekä luomaan turvallisen työympäristön.  

Viime vuonna julkaistun PAM:n jäsenkyselyn mukaan 70 prosenttia matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluissa työskentelevistä on kohdannut työssään häirintää tai muuta epäasiallista käytöstä asiakkaiden taholta. Nuorilla on kyselyn mukaan vaarana joutua häirinnän kohteeksi sitäkin useammin.    

Opas tarjoaa käytännön ohjeita, miten toimia erilaisissa häirintätilanteissa. Esihenkilöiden vastuulla on varmistaa, että häirintätilanteet käsitellään niin, etteivät ne jää vaivaamaan työntekijöitä. 

Häirintää on monenlaista 

Kohon mukaan häirintä saattaa olla “kisuttelua”, treffeille pyytämistä tai koskemista ilman lupaa. Varsinkin nuoret naiset kokevat usein asiatonta koskettelua. 

”Nuorempana koin enemmän seksuaalista häirintää, mutta nykyään se on sanallista”, Koho kertoo. 

On tärkeää säilyttää häirintätilanteissa ammattimaisuus, mutta pysyä jämäkkänä. 

”Jos harmittaa, niin mennään kylmiöön itkemään”, Järvinen toteaa. 

Kaikkea ei tarvitse sietää 

”Ei tämä työ ole niin kamalaa, miltä se kuulostaa. Varsinkin, jos on hyvä työyhteisö”, Järvinen sanoo. 

Koho haluaa muistuttaa erityisesti nuoria siitä, ettei minkäänlaista häirintää tarvitse sietää. Nuorempana hän jätti usein häirintätilanteet huomioimatta tai ohitti ne vitsillä. 

”Kenenkään ei tarvitse katsoa sormien läpi häirintää. Rohkeasti kannattaa puuttua tilanteisiin ja puhua ääneen”, Koho muistuttaa.