Kissan sijaiskotina toimiva henkilö pitää eläinsuojeluyhdistyksen omistamasta kissasta huolta niin kauan, että adoptiokoti löytyy. Sijaiskotina aikaisemmin toimineen Juuli Aaltosen Harri-kissa on adoptoitu Dewi ry:ltä. Kuva: Veera Kulonen

Yhteiskunta

Sijaiskotitoiminta auttaa kodittomia kissoja tottumaan ihmisiin – ”On ihanaa, kun ne pääsevät omiin koteihin”

Veera Kulonen

Monien eläinsuojeluyhdistysten toiminta on riippuvaista sijaiskodeista, joissa koditon eläin asuu siihen asti, että uusi koti löytyy. Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry:n vapaaehtoiset Juuli Aaltonen ja Vilhelmiina Harittu ovat olleet mukana sijaiskotitoiminnassa vuosia ja saaneet sen kautta paljon kokemusta eläinsuojelusta.

Vilhelmiina Harittu aloitti kissojen sijaiskotina muutama vuosi sitten tietämättä etukäteen paljoa siitä, millaista sijaiskotitoiminta on. Harittu kertoo, että hänen elämässään on aina ollut kissoja ja pandemian aikaan hän kaipasi jotain tekemistä.

Vaikka mukaan mahtuu myös haasteita, Harittu pitää sijaiskotitoimintaa kivana ja helposti lähestyttävänä tehtävänä. Erityisen mieleenpainuvaksi kokemukseksi hän mainitsee emon ja pentujen sijaiskotina olon. Elämys oli sekä intensiivinen että ihana. Kissat ovat ylipäätään Haritun mielestä toiminnan paras puoli.

”Suurin osa kissoista on arkoja, kun tulevat. Kun ne alkavat pikkuhiljaa luottaa ihmiseen ja matalana mönkiä ulos kylpyhuoneesta, se on hirveän söpöä. Sitten, kun ne adoptoidaan, niitä tulee tietysti ikävä. Mutta on ihanaa, kun ne pääsevät omiin koteihin.”

Sijaiskotina toimiminen on Haritun mukaan tuonut paljon uusia ystäviä yhdistyksestä, tietoa kissakriisistä ja kokemusta kissoista. Kissakriisi on termi, jota etenkin eläinsuojeluyhdistykset käyttävät puhuessaan kodittomien ja hylättyjen kissojen suuresta määrästä Suomessa.

Toimintaterapeutin opintojen ja sijaiskotina olon yhdistäminen ei ole hänen mukaansa tuottanut vaikeuksia.

”Teen usein koulutehtäviä samassa tilassa, missä kissa on. Arka kissa tottuu ihmiseen, kun ihminen puuhailee omiaan.”

Kissoja on enemmän kuin resursseja

Eläinsuojelutyöhön mahtuu aina rankkojakin hetkiä. Eläinsuojeluyhdistykset joutuvat joskus lopettamaan kissoja esimerkiksi vaikeiden terveysongelmien takia.

”Vaikeinta on se, ettei kaikkia kissoja voi auttaa. Populaatioita on loputtomasti ja joskus siitä tulee tuskainen olo”, Harittu kuvailee.

Kissapopulaatiolla tarkoitetaan joukkoa kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti. Terveysongelmat ovat näiden kissojen keskuudessa yleisiä.

Turkulaisen eläinsuojeluyhdistyksen Dewi ry:n sijaiskotivastaava Juuli Aaltosen mukaan ilmoituksia uusista populaatioista tulee lähes joka viikko. ”Kaikkeen ei ole resursseja ja kissoja jää populaatioihin ilman kunnon hoitoa.”

Kuka voi ryhtyä sijaiskodiksi?

Kaikki Dewi ry:n sijaiskodit käyvät yhdistyksen järjestämän perehdytyksen. Vaatimuksia sijaiskodille ovat esimerkiksi täysi-ikäisyys ja suomen kielen taito, jotta kommunikaatio kodin ja yhdistyksen välillä sujuu varmasti. Seuraava perehdytys järjestetään ensi tammikuussa.

Hoitamalla kissaa omassa kodissaan sijaiskoti auttaa kissoja tottumaan ihmisen seuraan. Kissan hoidon lisäksi sijaiskotien on pidettävä yhdistystä ajan tasalla kissan terveyteen liittyvistä asioista ja kesyyntymisestä.

Sijaiskodissa asumisessa on kissoille monia hyviä puolia.

”Siinä pääsee näkemään, miten kissa kesyyntyy ja muuttuu. Kissa pääsee sisälle ja saa kunnon ruokaa ja hoivaa”, Aaltonen tiivistää.