Suomi on edelläkävijä autokouluopetuksessa

Pimeänajosimulaattori on ollut mukana autokouluopetuksessa jo kymmenisen vuotta, mutta nyt sen rinnalle on tullut ajosimulaattori, millä voidaan korvata 4 tuntia henkilöautoajokortin saantiin vaaditusta 18 ajotunnista.

CAP-autokoulu on saanut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta 2016–2017 väliselle ajalle kokeiluluvan, jonka mahdollistamana autokoulu antaa yli puolet ajo-opetuksesta simulaattorilla. Autokoulu käyttää simulaattoria myös syventävän vaiheen rataharjoitteisiin.

Koulutuspäällikkö Sampsa Lindberg toteaa, että he eivät enää juuri käy radalla fyysisesti, sillä simulaattori on oppilaalle mielekkäämpi ja edullisempi vaihtoehto.

Simulaattori jakaa mielipiteitä

Trafin yksikönpäällikkö Marko Rajamäki myöntää, ettei simulaattorilla tehty liukasrataharjoite vastaa täysin todellisuutta.

”Tietokoneella tehdyllä harjoitteella ei pääse samanlaiseen tuntumaan kuin oikealla autolla. Simulaattorin on kuitenkin todettu tarjoavan oppilaalle riittävä tuntuma auton käyttäytymiseen liukkaalla”, Rajamäki kertoo

Lindbergin mukaan tärkeintä on saada oppilas ymmärtämään liukkaiden aiheuttamat vaaratilanteet eikä niinkään realisoida auton käytöstä liukkaalla. Simulaattorin virtuaalimaailmaan on mallinnettu lähes realistisen oloisia liikennevahinkoja.

”Lähtökohta on se, että kuljettajat eivät joutuisi sellaisiin vaaratilanteisiin oikeissa liikennetilanteissa. Käytännön ajo-opetuksissa teemme hätäjarrutuksia, jolloin pääsee tuntemaan auton liike-energian. Tähän ei rataolosuhteita tarvita”, Lindberg selventää.

36 vuotta liikenneopettajana autokouluissa työskennellyt Arto Grönroos pitää jo vuosia käytössä ollutta pimeänajosimulaattoria hyvänä. Simulaattorin käyttöön rataopetuksessa hän suhtautuu penseästi.

”Eräs simulaattorilla liukkaan kelin harjoitteen tehnyt tuli luokseni ja totesi, että hän pelkää talvikelejä, sillä simulaattorissa ei saanut mitään tuntumaa auton fysiikkaan”, Grönroos kertoo.

Opetussisällöt saattavat muuttua

Suomessa on yli 30 vuotta kehitetty autokouluopetusta opetussuunnitelmaperusteiseksi ja kerätty tutkimustietoa. Näiden perusteella opetusta on kehitetty.

”Tämä meidän nykyinen ajokorttijärjestelmämme perustuu uusimpiin teorioihin kuljettajaopetuksesta ja käyttäytymisestä. Tällä ratkaisulla on haluttu saada mahdollisimman turvalliset ja parhaat vaikutukset lopputulokseen. Meillä Suomessa on aika vaatimaton ajokokeen mittaavuus. Se on ajateltu pistokokeen omaiseksi.”, Lindberg kertoo.

Grönroosilla on terävä kanta autokoulujen digitalisoitumiseen.
”Oikeaa autoa ja kunnon opettajaa ei korvaa mikään.”

Henkilöautokortin saantiin tähtäävä kuljettajaopetus käsittää kolme vaihetta.

• Perusvaihe:

Vähintään 19 tuntia teoriaopetusta ja vähintään 18 tuntia ajo-opetusta.

• Harjoitteluvaihe:

Sisältää omaehtoista harjoittelua yhden tunnin ja kaksi tuntia ajo-opetusta.

• Syventävä vaihe:

Neljä tuntia teoriaopetusta ja neljä tuntia ajo-opetusta.