Syyt self help -kulttuurin kasvulle löytyvät yhteiskunnasta

Yhä useampi ihminen haluaa parantaa henkistä hyvinvointia sekä hoitaa kehoa ja mieltä erilaisin vaihtoehtoisin keinoin, kuten meditoimalla, energiahoidoilla tai esimerkiksi vahvistamalla luontosuhdetta.  

“Yksi selittävä tekijä on se, että elämme hyvin turboahdetussa yhteiskunnassa. Ihmisillä on tunne, että on kauhea kiire ja tuntuu, ettei ole aikaa pysähtyä”, sosiologian professori Suvi Salmenniemi kertoo.  

Vaihtoehtohoitaja Tarja Nordbäck kertoo palveluiden, kuten energiahoitojen kysynnän kasvaneen viime vuosina.  

“Unettomuus, stressi ja elämänmuutokset ovat tilanteita, kun ihmiset hakeutuvat hoitooni. Osa tulee siksi, ettei ole koskaan käynyt tällaisissa palveluissa, mutta haluaa tulla kokeilemaan”, Nordbäck sanoo. 

Hoidot paikkaavat hyvinvointivaltion alasajoa

Tänä päivänä tehokkaita kansalaisia ihannoidaan ja se aiheuttaa epävarmuutta. Somen myötä ihmiset vertaavat itseään jatkuvasti muihin ja kokevat huonommuuden tunnetta, jos suorituskyky ei ole maksimaalinen. Myös poliittiset jännitteet ja taloushuolet lisäävät voimattomuuden tunnetta.  

“Yhteiskunnallinen epävarmuus luo tarpeetonta pelon ilmapiiriä. Olemme koko ajan sellaisessa jännittyneessä tilassa: olenko minä riittävä tai pitäisikö vielä tehdä jotain enemmän”, Salmenniemi kuvailee.  

Ihmiset kaipaavat mielenrauhaa ja sitä, että tulevat kohdatuksi. Teostaan “Affect, Alienation, and Politics in Therapeutic Culture: Capitalism on the Skin” varten Salmenniemi haastatteli vaihtoehtohoitajia sekä ihmisiä, jotka käyttävät vaihtoehtoisia palveluja. Haastatteluissa toistui se, että ihmiset toivovat jonkun kuuntelevan heitä, ymmärtävän heidän kokemuksiaan ja ottavan ne tosissaan. 

“Kyllähän tällaiset hoidot selkeästi paikkaavat hyvinvointivaltion alasajoa ja sen seurauksia. Ihmisillä saattaa myös olla kroonisia kipuja tai sairauksia, joihin haetaan tukea vaihtoehtoisista hoidoista”, Salmenniemi toteaa.  

Toisaalta taas epävarmuus ja riittämättömyyden tunne voivat Salmenniemen mukaan ajaa ihmisiä esimerkiksi meditoimaan, jotta saavutettaisiin vielä isompi suorituskyky.

Hiljaisuus voi pelottaa

Turun Mindfulness ry järjestää tiistai-iltaisin meditaatioharjoituksia, joihin on vapaa pääsy. 

“Ympäristö luo paljon paineita siitä, minkälaisia meidän pitäisi olla tai miten meidän pitäisi pärjätä. Meditaatioharjoituksissa kukaan ei odota sinulta mitään, vaan saat olla sellainen kuin sinä olet. Sinun ei tarvitse tulla sinne tittelin tai saavutuksien kautta, vaan voit olla itseäsi varten anonyymisti”, Ry:n puheenjohtaja Miia Lehtonen avaa.  

Hiljaiseen meditaatioharjoitukseen osallistuminen saattaa aluksi jännittää.  

 “Hiljaisuus nykypäivänä voi joillekin olla pelottavaa, mikä on todella ymmärrettävää”, Lehtonen sanoo. 

Salmenniemi kokee, että self help -kulttuuriin suhtaudutaan julkisuudessa pilkallisesti ja vähätellen. 

“Se kertoo jotakin meidän yhteiskunnastamme, että ihmiset tarvitsevat erilaisia keinoja, jotta he jaksavat. Vähättelevä asenne ei tee oikeutta ilmiölle.”