Talousrikokset ratkaistaan nopeammin kuin ennen

Valtakunnallisesti talousrikosten määrä on ollut huolestuttavan korkealla parin viime vuoden ajan. Suurin osa talousrikoksista on veroluonteisia, eli törkeitä veropetoksia ja kirjanpitopetoksia. Poliisi on tehostanut toimintaansa ja määrä on saatu laskuun. Tänä vuonna talousrikoksia on ratkaistu enemmän kuin niitä on tullut sisään.

“Lounais-Suomen poliisin osalta juttujen tutkinnan kestoaika on lyhentynyt. Viime vuonna kestoaika oli 281 vuorokautta ja tämän vuoden elokuun lopulla 210 vuorokautta”, kertoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Arto Hankilanoja. Vanhojen juttujen määrä on laskenut suhteessa juttuvarantoon: “Heillä on vanhoja juttuja vähemmän rasitteena kuin monella muulla laitoksella.”

Poliisi kehittää toimintatapojaan

Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja Ismo Siltamäki toteaa muuttuneiden toimintatapojen edesauttaneen talousrikosten määrän laskua.

“Olemme muokanneet omia toimintoja ja prosesseja. Talousrikosten käsittelyä on kehitetty syyttäjien kanssa”, Siltamäki kertoo. Talousrikosten esikäsittely syyttäjien kanssa on yksi keino edistää määrän laskua: “Tutkitaan ne seikat, millä on suurin merkitys rikosprosessin kannalta.”

Isot talousrikokset vievät paljon resursseja poliisilta. Poliisi joutuu priorisoimaan ja pienemmät rikokset jäävät jonoon. Resurssit poliisilaitoksille määräytyvät juttujen volyymin mukaan.

“Juttuja tulee enemmän kuin saadaan päätettyä niitä”, Siltamäki toteaa. Tämä aiheuttaa avoinna olevien talousrikosten määrän kasvua: “Mitä isompia ja laajempia rikoksia tulee, niin sillä voi olla isokin merkitys sille vuodelle. Tälläkin hetkellä meillä on isoja juttukokonaisuuksia tutkinnassa.”

Talousrikosten määrään vaikuttaa juttujen laadun lisäksi rikostutkijoiden vaihtuvuus. Jos jutun tutkija vaihtuu, se vaikuttaa heti rikosten läpivirtaukseen ja niiden määrään. Siltamäki arvioi, että valtakunnallisesti talousrikostutkijoiden pysyvyyteen tarvittaisiin vahvistusta.

Uudet ilmiöt uhkaavat talousrikollisuuden määrän laskemista. “Rikollisuuden lisääntyminen virtuaalimaailmassa voi lisätä uhkaa ja muuttaa nykytilannetta”, Hankilanoja toteaa.

Tiedottaminen lisää kiinnijäämisen pelkoa

Ennalta estävä työ on tärkeää talousrikosten laskun kannalta. Poliisi tekee koko ajan yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Esimerkiksi tällä hetkellä liiketoimintakiellon valvontaa on tehostettu.

Tutkinnanjohtajien tiedottaminen jutuistaan toimii ennalta estävänä toimintana. Se vahvistaa tietoisuutta kiinnijäämisriskistä.

Alueelliset erot ovat sattumaa

Eri alueille tulee erilaisia talousrikoksia. “Jos tulee isoja juttuja, joilla on kansainvälistä liittymää, ne vaikuttavat koko alueen toimintaan ja tuloksiin. Esimerkiksi meillä vuonna 2015 Cannonballin arvonlisäveropetos”, Siltamäki kertoo.

“Yksi vaikuttava tekijä on myös se mihin verottaja tarkastustaan kohdentaa, ja se voi aiheuttaa niitä paikallisia eroja. Myös muiden valvontaviranomaisten toiminnan kohdistaminen heijastuu poliisille tulevien juttujen määrään”, arvioi Hankilanoja.