[metaslider id=23208]
Vuosittain kymmenet ihmiset päättävät testamentata ruumiinsa tieteelle Turun yliopiston kautta. Esimerkiksi lääkärit ja fysioterapeutit voivat vainajien avulla opiskella anatomiaa.
”Se mitä näkyy anatomian kirjoista ja kuvastoissa on vain kuvia ja ikään kuin karttoja. Ne täytyy opiskella hyvin, jotta voi lähteä matkalle ihmisruumiin rakenteeseen”, kuvailee Turun yliopiston anatomian professori Juha Peltonen.
Kuvat ovat kuitenkin vain kuvia, ja siksi lääketieteen opiskeluun kuuluu myös oikeiden ruumiiden kautta oppimista.
”Rakenteet avautuvat aivan toisella tapaa, kun ne ovat edessä oikean kokoisina ja oikeassa ihmisessä. Tämä on merkittävä osa oppimista”, Peltonen toteaa.
Muutkin kuin lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat käyttävät vainajia opetuksessa.
”Biolääketieteen linjalla käsitellään joitain elinsysteemeitä, ja he ovat osallistuneet rajatusti tähän toimintaan. Tämän lisäksi on joitain ryhmiä, kuten fysioterapeutit, jotka muualtakin maasta saattavat kysyä mahdollisuutta lyhyeen orientaatiokurssiin”, Peltonen kertoo.
Fysioterapeutit voivat opiskella vainajien avulla esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistöä.
Tutkimuskäyttö on suhteellisen vähäistä.
”Tutkimuksessa voidaan käyttää esimerkiksi kudosnäytteitä”, Peltonen sanoo.
Motiiveita ruumiin testamenttaamiselle on monenlaisia
”Prosessi lähtee liikkeelle siitä, että henkilö ottaa yliopistoon yhteyttä, useimmiten puhelimitse. Hänen puhelunsa ohjataan solubiologian ja anatomian oppiaineen sihteerille, joka lähettää henkilölle asiaankuuluvat paperit”, Peltonen kertoo.
Päätöstä saa harkita rauhassa. Allekirjoitetut paperit lähetetään takaisin yliopistolle arkistoitaviksi.
Motiiveita lahjoituksen tekemiselle on Peltosen mukaan useita.
”Osa haluaa tehdä lahjoituksen lääketieteen ja hoitojen edistämiseksi. Jotkut puolestaan haluavat säästää omaisia vaivannäöltä. Kaikki ruumislahjoitukset ovat erittäin tärkeitä ja arvokkaita meidän opetuksellemme”, Peltonen selittää.
Motiivina voi myös olla yleinen kiitollisuus elämän aikana saadusta hyvästä hoidosta, ja ruumiinsa lahjoittamalla halutaan kuoleman jälkeen edelleen auttaa opetusta ja tutkimusta.
Muistotilaisuus tärkeä surutyölle
Vainajia säilytetään yliopistolla keskimäärin runsaan vuoden. Sen jälkeen vainaja tuhkataan ja vainajan toiveiden mukaisesti uurna luovutetaan omaisille tai tuhka voidaan sirotella muistolehtoon.
Omaisia varten järjestetään muistotilaisuus pian kuoleman jälkeen, ennen ruumiin käyttöä opetuksessa.
”Meillä on lahjoitusvaroin rakennettu kappeli, jossa pidetään vainajan vakaumuksen mukainen muistotilaisuus. Tästä alkaa omaisten surutyö”, Peltonen kertoo.
Peltonen pitää ruumiiden lahjoittamista tieteelle tärkeänä opetukselle ja tutkimukselle.
”Tämä on erittäin arvokasta toimintaa ja olemme hyvin kiitollisia kaikille, jotka näin tekevät”, hän toteaa.
Tuoreimmat
-
Kahvin korkeasta markkinahinnasta huolimatta lounaskahvi on opiskelijoille edullinen
-
Käytettynä ostaminen kertoo tiedostavasta kuluttajasta
-
Tutka seurasi valokuvaajan työtä Suomen Joutsenen takilaremontin aikana
-
Kehittynyt teknologia ei ole rantautunut salibandyyn – miesten pääsarjassa asia on monesti resurssikysymys
-
”Kyllä mä osaan ja pärjään” – Iina Gröhn löysi Wellnessmalli-kisamatkalta uudenlaisen itsevarmuuden
-
Turkulainen Tapio Vainisto on rakentanut viuluja käsin yli 40 vuotta
-
Minkälaisia asioita aikuiset olisivat halunneet, että heidän lapsuudenkodeissaan olisi käsitelty?
-
Krapulaton kulttuuri on nousemassa
-
Sijaiskotitoiminta auttaa kodittomia kissoja tottumaan ihmisiin – ”On ihanaa, kun ne pääsevät omiin koteihin”
-
Iris Laineste toteutti unelmansa – Kissakahvila Mirri tuo kissojen rauhan keskelle Turun keskustaa