Kuvassa on Tiktokin logo keskellä ja ylempänä megafoni sekä puhekupla.

Yhteiskunta

Tiktokin kommentointikulttuuriin toivotaan muutosta –mediakasvatuksen rooli iso

Niilo Helminen

Vihakommentteja vastaanottaa aina oikea ihminen. Maura Häkki ja Tinna Pehkonen tietävät, miltä negatiiviset kommentit tuntuvat.

Tiktokin vakiintunutta asemaa yhtenä suosituimmista sosiaalisen median sovelluksista ei voi kiistää. Etenkin Z-sukupolvi – noin vuosina 1996-2003 syntyneet, tuntuu ottaneen sovelluksen varsin omakseen. 

Sovellus luo uusia trendejä. Se esimerkiksi inspiroi kokkaamaan, sisustamaan ja tuunaamaan vaatteita. Moni sanoo koukuttuvansaTiktokin meemeistä, toisille Tiktok on väylä pysyä ajankohtaisista asioista perillä tai toteuttaa aktivismiaan. 

Tiktokin voima on näkynyt monessa. Tiktok on synnyttänyt musiikin puolella megahittejä. Esimerkiksi Spotifyn kansainvälisen top 50 -listan kärkikappale, 17-vuotiaan Olivia Rodrigon Drivers license on iso Tiktok-hitti, johon on tehty lukuisia videoita. Myös esimerkiksi someaktivismin puolella Tiktok on näyttänyt kyntensä, kun k-pop-fanit ympäri maailman trollasivat Donald Trumpin vaalikampanjaa.

Mutta kuten kaikella, myös Tiktokilla on varjopuolensa. Etenkin “Suomi-tiktokia” on usein kritisoitu toksiseksi ympäristöksi, jossa videoita kommentoidaan varsin negatiivisin sanankääntein ja rasistiset ja solvaavat sanat näkyvät jopa käyttäjänimissä.

Sen tietää myös Maura Häkki.

“Yritän vaikuttaa”, tee sitten asian eteen jotain muuta kuin valitat täällä Tiktokissa.

Ja lähe vittuun Suomesta jos et tykkää olla täällä.

Oheiset lauseet ovat vain esimerkkejä Häkin saamista negatiivissävytteisistä kommenteista, joita hän Tiktok-videoihinsa saa. Häkki tekee sovellukseen sisältöä karjalaisuudesta – teemasta, josta ei yleisesti juuri kuule. Ei mediasta, kouluista, kirjoista tai edes netistä.

Ylimpään kommenttiin Häkki on vastannut videolla, jolla hän mainitsee olevansa kuntavaaliehdokkaana sekä karjalaisten edunvalvontajärjestön hallituksessa. Hän on päässyt puhumaan myös Suomen ja Venäjän televisioon sekä useisiin lehti- ja verkkohaastatteluihin.

Voisi siis sanoa, että Häkki on avannut karjalaisuutta ihmisille, joille aihe on tähän mennessä ollut vieras. Mutta miksi karjalaisuus on aihe, joka ihmisiä ärsyttää? Mistä Häkin saamat vihakommentit kumpuavat?

“Tietämättömyydestä ja siitä, miten karjalainen kulttuuri ja karjalaisuus on kietoutunut suomalaisuuden ympärille. Sitä on aika vaikea lähteä purkamaan, koska kuva karjalaisuudesta ja siitä, mitä karjalaisista ajatellaan nykypäivänä on vahva kaikilla”, Häkki sanoo.

Usein vähemmistöön kuuluvilta ihmisiltä odotetaan valmiutta “kouluttaa” ihmisiä ilmaiseksi vähemmistöaiheista enemmistön edustajien oman tiedonhaun sijaan. Häkki tunnistaa ilmiön ja se näkyy hänen mukaansa myös Tiktokissa.

“Toisaalta ymmärrän sen, koska karjalaisista on netistäkin vaikea löytää luotettavaa tietoa. On kuitenkin raskasta yhdelle henkilölle opettaa kaikkia ja olla ‘päivystävä tietokirja’”, Häkki sanoo.

Moderointi jää käyttäjän itsensä vastuulle

Häkki ei ole suinkaan ainut, johon Tiktokin negatiiviset kommentit ovat iskeneet. Bloggaaja, somevaikuttaja Tinna Pehkonen on puhunut sosiaalisen median kanavissaan paljon somekiusaamisesta ja -häirinnästä sekä tuonut avoimesti esiin kommentteja, joita hän itse on saanut. Vaikka Pehkonen ei ole ollut Tiktokissa aktiivisena vielä kovin pitkään, sovellus ja sen keskustelukulttuuri ovat tulleet hänelle jo tutuksi.

“Käsittääkseni kukaan ei varsinaisesti moderoi Tiktokia. Tuntuu myös olevan hirveän hyväksyttävää, että saa haukkua. Vaikka se ei ole ehkä virallisesti hyväksyttyä, niin silti se tuntuu olevan sellainen asia, että ‘kyllä mä nyt saan näin sanoa, tää on vaan netti’.”

Somevaikuttaja Tinna Pehkonen. Kuva: Alexandra Malanin

Pehkosen mainitsema moderointi jää usein sisältöä tekevän itsensä vastuulle. Myös hän itse on joutunut sitä Tiktokissa tekemään.

“Olen jossain vaiheessa Tiktokissa tehnyt niin, että olen laittanut kommentit pois kokonaan. Se on vähän laastariratkaisu, koska silloin myöskään niitä kivoja kommentteja ei voi laittaa ja kommunikaatio seuraajien kanssa häviää.” 

Sittemmin Pehkonen on “bannannut” eli estänyt tiettyjä sanoja kommenteissaan. Hän painottaa kuitenkin somekäyttäjien vastuuta keskustelukulttuurin osalta. 

“Ehkä isoin muutos, jonka pitäisi tapahtua, on valtavan iso asennemuutos ihmisissä. Ei kommentoitaisi ihan kaikkea, mitä sylky suuhun tuo.”

Myös Häkki on tehnyt videoihinsa moderointia. 

“Aikalailla poistan ja blokkaan kommentteja. Ilmiantamista en ole jaksanut vielä tehdä. Sitten totta kai on tullut kommentteja, joista voisi tehdä rikosilmoituksen. Mutta koska niitä on satoja, niin minulla ei ole kirjaimellisesti jaksamista sellaiseen”, Häkki kertoo. 

Somealustojen rooli mediakasvatuksessa vaihtelee

Somen keskustelukulttuuriin liittyy vahvasti myös puhe mediakasvatuksesta. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikössä asiantuntijana työskentelevä Tommi Tossavainen sanoo, että mediakasvatuksessa ei ole varsinaista yhtenäistä rakennetta, vaan sitä sovelletaan useissa oppiaineissa. Se, miten medialukutaitoon liittyvät asiat on huomioitu opetuksessa, on hyvin koulu- ja opettajakohtaista.

“Olemme tutkineet myös opettajaopiskelijoiden kokemuksia siitä, miten mediakasvatus on huomioitu heidän opetuksessaan. Se on tällä hetkellä aika heikoissa kantimissa. Jos opettajille ei opeteta mediakasvatusta, niin luonnollisesti se ei toteudu myöskään opetuksessa”, Tossavainen sanoo.

Tossavainen vastaa KAVIssa esimerkiksi uusiin sovelluksiin ja sosiaaliseen mediaan liittyvistä kysymyksistä. Tiktokin ja muiden somekanavien soveltaminen mediakasvatustyöhön on hänen mukaansa tällä hetkellä vaihtelevaa. Mediakasvatusta päätyökseen esimerkiksi järjestötasolla tekevien kohdalla uudet sovellukset omaksutaan mediakasvatukseen jouhevammin, koulujen kohdalla sovelluksien käsittely riippuu vahvasti opettajasta.

“Usein mediakasvatus tulee sovellusten suhteen jälkijunassa ja vasta siinä kohtaa, kun sovellusta on käytetty jo pidemmän aikaa. Lisäksi ensimmäinen lähestymistapa mediassa on usein huoli ja kriittinen tarkastelu sovelluksia kohtaan”, Tossavainen sanoo.

Tiktokin keskustelukulttuuri ei ole hänen mukaansa yhtenäinen ilmiö, vaan kokemuksen positiivisuuteen saattaa vaikuttaa esimerkiksi seuraajamäärät ja se, onko estänyt kommentoinnin tuntemattomilta henkilöiltä. Selvää on kuitenkin, että kouluilla on iso rooli somekanavien keskustelukulttuuria koskevissa kysymyksissä. 

“Puhutaan kuitenkin Tiktokia paljon laajemmasta ilmiöstä. Aihe koskee myös esimerkiksi pelistriimaajia, tubettajia ja muita sisällöntuottajia. Kouluissa voisi järjestää erilaisia tilaisuuksia, esimerkiksi livevanhempainiltoja, joiden kautta aihe tulisi tutuksi myös vanhemmille”, Tossavainen sanoo.

“Tää ei oo tarpeeksi vakava asia”

Keskustelu vihapuheesta on ollut pinnalla lähes niin kauan kuin sosiaalinen media on ylipäätään ollut iso juttu. Silti aihe jaksaa puhuttaa edelleen. Viime aikoina myös esimerkiksi viranomaisten toiminta on saanut paljon kritiikkiä osakseen, eikä Häkkikään ole siihen kovin tyytyväinen.

“Olen nähnyt, miten poliisi on suhtautunut vihapuheeseen, kun jotkut ovat tehneet rikosilmoituksia. Vastaukseksi on tullut, että ‘tää ei oo tarpeeksi vakava asia, ei me puututa tähän’. Ehkä se tuntuu vähän turhalta.”

Erityisesti vähemmistöihin kohdistuvan vihapuheen oikeudenmukaiset rangaistukset ovat olleet viime aikoina esillä, kun aktivisti Ujuni Ahmed nosti Instagramissaan esille, kuinka häneen kohdistuneen rasistisen kunnianloukkauksen esitutkinta päätettiin lopettaa. Myös Häkki ihmettelee ilmiötä.

“Vähemmistöihin kohdistuva viha on niin näkyvää ja normalisoitua. Jos meidän kansanedustajat saa vapaasti olla homo- ja transfobisia tai rasistisia somessa ja kirjoitella ihan mitä tahansa, niin minkälaisen viestin se antaa kaikille muille, jos sellainen on okei kansanedustajilta tehdä”, Häkki ihmettelee.

Pehkonen on pohtinut rooliaan somevaikuttajana sekä sitä, millä tavalla voisi lisätä keskustelua vihapuheesta ja siihen puuttumisesta.

 “Haluaisin yrittää vaikuttaa tähän isommin ja valtakunnallisella tasolla. Olemme yhden toisen somevaikuttajan kanssa puhuneet siitä, että jos menisi vaikka kouluihin puhumaan aiheesta. Tuntuu, että varsinkin kun Tiktokissakin on niin paljon nuorta porukkaa ja siellä tuntuu olevan yleistä, että saa haukkua ja saa sanoa mitä tahansa.”

“Olen itse nuoriso-ohjaaja ammatiltani ja koulutukseltani, ja sen takia haluaisin vaikuttaa nuoriin ja lapsiin. Mutta kyllä myös lainsäädäntö pitäisi saada ajan tasalle. Luulen että sielläkin voisi ottaa järeämmät keinot käyttöön.”

Tuen ja taukojen merkitys on iso

Sekä Pehkonen että Häkki mainitsevat seuraajien ja lähipiirin tuen olleen tärkeää, kun negatiivisia kommentteja on tullut. Kaikilla samanlaista tukiverkkoa ei kuitenkaan välttämättä ole. Mitä tällaisissa tilanteissa pitäisi tehdä?

Pehkonen ja Häkki kuitenkin nostavat molemmat esiin keinon, joka varmasti on hyödyllinen itse kullekin silloin tällöin: someloma.

“Sellaiselle jolla ei ole tukiverkkoja, ehdottaisin, että aina voi ottaa taukoa somesta pienemmästäkin syystä. Se on itselleni ollut varmaan tehokkain keino. Tai sitten voi harkita esimerkiksi alustan vaihtoa”, Häkki neuvoo.

“Itsekin välillä otan vähän pidempää lomaa. Välillä tuntuu itsekin menevän vähän liian syvälle someen, ettei osaa enää irrotautua sieltä”, Pehkonen sanoo.

Pehkonen mainitsee myös esimerkiksi Someturvan ja Tiktokin Mustikkapäät-yhteisön esimerkkeinä tahoista, joihin voi ottaa yhteyttä vihakommenttien kohdalla. Apua siis on saatavilla ja sitä voi ja kannattaa hakea. 

Hyödyllisiä tahoja:

Lasten ja nuorten puhelin

Nettipoliisi

Sekasin-chat

Unginfo.fi

Someturva

Mustikkapäät