TikTokin mieskuva riippuu käyttäjän algoritmeistä

“Koen, että joistain asioista kukaan muu ‘Suomi-TikTokissa’ ei puhu tarpeeksi.” 

Näin sanoo Niilo Issakainen. Hän on 20-vuotias, jyväskyläläinen, omien sanojensa mukaan “tavallista arkea” viettävä nuori. Issakaisen arki on kuin kenellä tahansa 20-vuotiaalla: pizzabuffassa työskentelyä, kavereiden näkemistä ja salilla käymistä.  

Yksi osa Issakaisen elämää on TikTok. Hän aloitti videoiden tekemisen sovellukseen kolme vuotta sitten ensimmäisenä koronakeväänä. Aluksi Issakaisen sisältö oli hänen omien sanojensa mukaan “samanlaista mitä muillakin”. Sittemmin sisällöstä on tullut suunnitellumpaa ja Issakaisella on esimerkiksi valmiita sisältökonsepteja, joiden pohjalta hän tekee videoita.  

“Pyrin siihen, että teen sellaisia videoita, joita itse haluaisin katsoa somessa. Jos en haluaisi katsoa omia videoitani, miksi edes tekisin niitä”, Issakainen täsmentää.  

TikTok on 2020-luvun merkittävin sosiaalisen median kanava 

Mitä ovat ne asiat, joista moni muu ei tee “Suomi-TikTokissa” sisältöä, mutta Issakainen tekee? 

Ennen Issakaisen sisältöön pureutumista on hyvä perehtyä TikTokiin alustana ylipäätään. Se on sosiaalisen median alustana merkittävä monestakin syystä. Alustan vaikutus 2020-luvulla nuoruuttaan elävien kulttuurin ja elämäntyylin rakentajana on kiistatta iso. Erityisen aktiivista sovelluksen käyttö on alle 20-vuotiaiden keskuudessa.  

TikTokin voimaa voi tarkastella paitsi käyttöaktiivisuutena tutkimusten valossa myös sen vaikutuksena kieleen, kulttuuriin sekä yhteiskuntaan. Yhtenä esimerkkinä TikTokin voimasta Suomessa toimivat kevään 2023 eduskuntavaalit. Vaaleissa meni läpi peräti kolme nimenomaan TikTokin kautta näkyvyyttä ja kannatusta saanutta uutta kansanedustajaa. Perussuomalaisten Miko Bergbom ja Joakim Vigelius sekä SDP:n ”Terapeutti-Villenäkin” tunnettu Ville Merinen omaavat kaikki sovelluksessa tuhansia seuraajia. Myös esimerkiksi jo toista kauttaan kansanedustajana käynnistävä perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen on sovelluksessa äärimmäisen suosittu. 

Erilainen poliittinen ja muulla tavoin yhteiskunnallinen puhe on muutenkin saavuttanut TikTokin yhä vankemmin. Erityisesti esimerkiksi mielenterveys, neuroepätyypillisyys, seksuaalisuus ja sukupuoli ovat aiheita, jotka toistuvat nuorten tekemissä TikTok-videoissa usein. TikTokin käyttäjät haluavat paitsi ottaa kantaa myös puhua omista kokemuksistaan aiheisiin liittyen.  

Ja niin tekee myös Issakainen. 

“Haluan olla kasvot miesten kohtaamille ongelmille ja haasteille” 

Asioilla, joista moni muu ei puhu Issakainen tarkoittaa miesten kohtaamia ongelmia ja haasteita. Feministisen Miehet ry -järjestön mukaan niitä ovat Suomessa esimerkiksi koulutus- ja oppimiseroihin, syrjäytyneisyyteen, asepalvelukseen sekä perhe-elämään liittyvät rakenteelliset ongelmat.  

Issakainen puolestaan on sisällössään puhunut esimerkiksi kehonkuvaan sekä pukeutumiseen liittyvistä aiheista. Issakaisen mielestä puheelle miesten kohtaamista haasteista on tarvetta.   

”Esimerkiksi naistenpäivänä miehet sanoivat, että ”miksi kukaan ei puhu miesten ongelmista”. Haluan olla se mies, joka puhuu niistä. Haluan olla kasvot miesten kohtaamille ongelmille ja haasteille”, Issakainen sanoo. 

Yksi esimerkki tällaisista miesten kohtaamista haasteista ovat ulkonäköpaineet. Issakainen on kertonut ajatuksiaan aiheesta paitsi omassa videosisällössään myös Ylen Some deep story -dokumenttisarjassa, jonka viimeisin kausi käsitteli miesten ulkonäköpaineita. Ulkonäköön ja pukeutumiseen liittyvät teemat näkyvät myös Issakaisen TikTok-sisällössä. 

“Tein esimerkiksi videon siitä, kun ihmiset laittoivat vihakommentteja Samu Haberille, joka käytti hametta UMK:ssa. Yritin perustella sitä sillä, että ihmiset pukeutuvat miten haluavat, eikä siinä ole mitään väärää, että mies käyttää hametta”, Issakainen kertoo.  

Issakainen kertoo puhuvansa asioista omista kokemuksistaan käsin, koska se on helpointa. Hän kertoo yrittävänsä käsitellä videoilla ajankohtaisia asioita, koska se on Issakaisen mukaan helpommin lähestyttävää. 

Isot lihakset ja maskuliinisuus ovat valuuttaa TikTokissa 

Issakainen edustaa z-sukupolvea. Ikäryhmää, jolle esimerkiksi sukupuoleen liittyvät teemat ovat eri tavalla esillä. Sukupuolirooleja rikotaan, niillä leikitellään, eikä asioita katsota enää puhtaan binäärisestä näkökulmasta. Meikkaava, kynsiä lakkaava tai feminiinisemmin pukeutuva mies ei herätä samalla tavalla ihmetystä kuin ennen. 

Silti Issakaisen havainnon mukaan huomiota TikTokissa saavat hyvin toisenlaiset miehet. 

“TikTokissa tosi paljon katseluita saavat salilla käyvät miehet, joilla on isot lihakset. He selittävät, että tällä ruokavaliolla minusta tuli vahva ja sinustakin tulee näin vahva, kun noudatat minun ohjeitani”, Issakainen sanoo. 

Issakainen on huomannut, että “Suomi-TikTokissa” puhutaan usein siitä, saako mies olla maskuliininen lainkaan.  

“Paljon puhutaan siitä, että maskuliinisuus olisi väärin miehillä ja että se olisi uhattuna. Mielestäni keskustelu on hölmö. Nimenomaan on puhuttu paljon siitä, ettei saisi olla boksin ulkopuolelta, ei saisi olla muuta kuin maskuliininen mies.” 

@niiloissakainen Lisääkö gainsit itsevarmuutta vai kasvaako paine olla lihaksikkaampi?💪#tiktoksuomi #sali #gym #gains ♬ som original – SUZY SANTOS

Andrew Taten kädenjälki näkyy TikTokissa edelleen 

Kun pohditaan tämänkaltaista ajattelua sekä mieskuvaa TikTokissa ylipäätään nousee väistämättä esiin yksi nimi – Andrew Tate. Brittivaikuttaja nousi kesällä 2022 nuorten miesten ja poikien ihailemaksi hahmoksi. Isot uutismediat niin Suomessa kuin kansainvälisesti uutisoivat Tatesta ja hänen edesottamuksistaan. 

TikTok oli iso tekijä Taten suosion kasvuun. Vaikkei Tatella itsellään ole TikTok-tiliä, muut tekijät ovat jakaneet hänen sisältöään sen verran paljon, että hän on saavuttanut isoja katselumääriä alustalla. Vuoden 2022 lopussa tunnisteella #andrewtate oli julkaistu sisältöä 22 miljardia kertaa.  

Vuoden 2022 Naisviha toistuu Taten sisällössä paljon ja hän on saanut siitä myös runsasta kritiikkiä. Tate on esimerkiksi sisällössään sanonut naisen paikan olevan kotona ja raiskauksen olevan uhrin vika.  

Somealustat ovat myös reagoineet saatuun kritiikkiin vahvasti ja myös isot uutismediat niin Suomessa kuin kansainvälisesti ovat uutisoineet tästä. Tällä hetkellä Taten pääsy eri somealustoille on estetty ja kun esimerkiksi TikTokin hakukenttään kirjoittaa “Andrew Tate” tulee ennen vastaantulevia videoita käyttäjän eteen teksti, jossa muistutetaan vihaan ja väkivaltaan yllyttävän sisällön olevan alustalla kiellettyä. 

Laskukiidosta huolimatta Taten kädenjälki kuitenkin näkyy esimerkiksi TikTokissa vahvana edelleen. Erilaisia edittejä brittivaikuttajan sisällöistä on löydettävissä helposti ja Taten kanssa samanlaista ajatusmaailmaa jakavia sisällöntuottajia on paljon. 

Erilaiset ajattelutavat törmäytyvät yhteen TikTokissa 

Aivan samassa mittakaavassa niin sanottu “Andrew Tate -ilmiö” ei näy kuitenkaan Suomessa, sanoo väitöskirjatutkija Esko Nieminen Tampereen yliopistosta.  

“En sanoisi, että Suomi-TikTokissa olisi vielä ollut mitään superkontroversaalia. Toki suositummat hahmot alkavat elää TikTokissa omaa elämäänsä ja esimerkiksi Redditissä on aika paljon keskustelua näistä. Omaan silmääni ei ole kuitenkaan osunut, että Suomessa olisi mitään alustalta paenneita henkilökultteja, mutta se on toki vain ajan kysymys”, Nieminen pohtii. 

Nieminen tutkii sosiaalisen median poliittisia keskusteluja ja niiden polarisaatiota osana väitöskirjaansa. Tutkimuksen ytimessä on kevään 2023 eduskuntavaalit, joissa kuten todettua, TikTok näytteli merkittävää roolia.  

Näkyvimmäksi TikTokin kautta suosioon nousseeksi hahmoksi Nieminen nimeää Suomesta jo mainitun Terapeutti-Villen eli Ville Merisen. Eduskuntaan hyvin lyhyellä, liki kuukauden poliittisella historialla nousseen mielenterveyden asiantuntijan, jonka sisältöä voisi luonnehtia melkein Andrew Taten vastakohdaksi. Merinen on ottanut Andrew Taten sisältöön napakasti kantaa sekä puhunut videoissaan muun muassa miehuuteen ja maskuliinisuuteen liittyvistä aiheista.  

Tatea ja Meristä yhdistää kuitenkin se, että molemmat ovat nousseet TikTokin kautta laajempaan julkiseen keskusteluun ja sitä kautta alustaa laajemmiksi ilmiöiksi. Esimerkiksi juuri Merisen videot ovat levinneet hyvinkin laajalle, jopa siinä mittakaavassa, että ne ovat olleet alustalla keskeinen puheenaihe. Merinen on esimerkiksi käynyt alustalla näkyvää keskustelua sellaisten hahmojen kanssa, jotka istuvat hyvin Issakaisen mainitsemaan “salimiehen” muottiin. Voisi siis nähdä, että TikTokissa on helppoa törmäyttää yhteen eri positioista tai ajattelutavoista lähteviä tyyppejä. 

“Paljon on puhuttu kaikukammioista ja sanoisin, että TikTokissa en ole huomannut sellaista kehitystä ollenkaan. Jos käytetään esimerkkinä puoluetta x, ovat puolueen y kannattajat usein kommentoimassa heidän sisältöään. Näkisin, että sillä on paljon etuja, ettei muodostu kuppikuntia, joista on puhuttu yhtenä sosiaalisen median uhkana”, Nieminen sanoo. 

Poikien puhelimen TikTok-sisältö lähtee aitoudesta 

Väestöliiton koordinoiman Poikien puhelimen asiantuntija Mikko Kuronen näkee, että keskustelukulttuuri TikTokissa on pitkälti samanlaista kuin muuallakin somessa. Tunteita ja keskustelua herättävä sisältö toimii alustalla parhaiten. 

“Siellä koetaan syvää heimoutumista ja “rage baitataan” eli pyritään herättämään negatiivisia tunteita, hämmennystä, raivoa ja vihaa siitä, mitä jotkut toiset sanoo.  Emme voi lähteä sellaiseen [Poikien puhelimena] mukaan”, Kuronen sanoo. 

Poikien puhelin on tehnyt sisältöä TikTokiin syksystä 2022 lähtien. Sisältö on monipuolista. On animaatiota, Twitch-klippiä, humoristisia videoita. Temaattisesti videot liikkuvat aina miehuuden normeista ja arvokysymyksistä, talousosaamiseen sekä ihmissuhteisiin.  

Sisällöllisesti Poikien puhelimen TikTok-kanava eroaa muista miehuuteen liittyvää sisältöä tekevistä tileistä siten, että se perustuu palvelun kasvuperustaan. Yksi Poikien puhelimen ydintavoitteista on se, että ihmiset löytäisivät ympärilleen turvallisia ihmissuhteita. 

“Osa turvallisia, hyviä ihmissuhteita on se, että sulla on monimuotoinen mieskuva, joka ei ole täynnä ahdistusta, ei ole kiinni omissa tunteissa ja kykenee empatiaan. Emme halua nostaa esiin sellaisia mieskuvia, jotka ovat kiinni todella ahtaassa maskuliinisuudessa”, Kuronen kertoo. 

Kuronen kuitenkin korostaa, että miehisyyteen voi kuulua machouden piirteitä, mutta se voi silti olla hyvää miehisyyttä. TikTokin mieskuvan ydinongelmaan päästäänkin, kun puhutaan algoritmeistä.  

“Jos TikTokista lähtee etsimään, että “miten iskeä naisia” ja katsoo ensimmäiset viisi videota, joissa korostetaan, että pitää olla muskeleita, massia ja autoja, niin sä löydät vastaavanlaista sisältöä ja se vahvistaa sitä sun kuvaa siitä, että tällaista on miehisyys”, Kuronen sanoo. 

Voisikin sanoa, että mieskuva näyttäytyy TikTokissa vaihtelevien algoritmien ja for you -sivujen myötä jokaiselle erilaisena. Ahtaan maskuliinisuuden haastaminen vaatisi Kurosen mukaan sen, että tehty sisältö sisältäisi elementtejä, jotka mahdollistaisivat sen löytymisen läpi algoritmien. Se on Kurosen mukaan kuitenkin vaikeaa. 

Selvää kuitenkin on, että sisällön on oltava aitoa ja se on myös esimerkiksi Poikien puhelimen lähtökohta.  

“Meidän materiaali ei voi olla sellaista, että ‘tämä ei ole hyvää miehisyyttä’. Mennään positiivisen kautta ja kepeästi, niin, että materiaali on helposti lähestyttävää ja aitoa. Vaikka meillä on skriptattua sisältöä, niin ne ovat jonkun ihmisen tarinoita, joko meidän omia tai sitten muunneltuja, joihin törmäämme palveluissamme.” 

Vaikuttajilla on eniten valtaa 

TikTokin algoritmistä on kuitenkin apua, jos sisällöntuottaja haluaa esimerkiksi lähteä keskustelemaan mieskuvasta tai haastamaan totuttuja normeja. Trendatessaan sisältö voi saavuttaa laajojakin massoja. 

“Yksikin laajalle leviävä TikTok tuo niin paljon uusia seuraajia, että se rakentuu huomattavasti eksponentaalisemmin kuin monessa muussa somessa. TikTokissa myös oman brändin hallinta on vähän helpompaa, kun se keskittyy vain videoihin”, Nieminen sanoo. 

Niemisen mukaan isoin valta on kuitenkin selkeän vaikuttajastatuksen omaavilla sisällöntuottajilla. 

“Jos yksittäinen ihminen ilman mitään clouttia lähtee ajamaan jotakin teemaa läpi, se todennäköisesti voi jossain kohtaa toimia. Siinä kuitenkin kestää huomattavasti kauemmin. Sanoisin, että se että onnistuu luomaan presenssin siellä on suurin kysymys.” 

Aineistonkeruunsa aikana Nieminen on huomannut, että älykäs ja pitkäjänteinen keskustelu alustalla on mahdollista.  

“Se kuitenkin jää monesti muun keskustelun jalkoihin. Tämä on vahvasti kytköksissä siihen, etteivät kommentit ja keskustelut ole TikTokissa pääasia, vaan se on viihdetuote, jota kulutetaan”, Nieminen toteaa. 

Issakainen puolestaan toivoisi TikTokiin monipuolisempaa keskustelua, josta sekä katsojat että sisällöntuottajat ottavat vastuun.  

“Toivoisin, ettei kommentointi olisi niin hyökkäävää, eikä käytettäisi niin rumia sanoja. Oltaisiin ystävällisempiä toisilleen, eikä sanottaisi vain että “haista sinä homo paska”, Issakainen sanoo. 

“Olkaa sellaisia kuin haluatte” 

Yleisesti voisi sanoa, että mieskuva TikTokissa on monipuolinen. Alustalla näkyy samaan aikaan Andrew Taten kädenjälki sekä perinteistä maskuliinisuutta haastavien tekijöiden sisältö. Samankaltainen kahtiajako näkyy myös TikTokin ulkopuolella, kun puhutaan nuorista pojista ja miehistä ja siitä, miten heillä menee. 

“On niitä, joilla on turvallisia suhteita ja hirveesti tunneälyä ja on empaattisia ja lämpimiä ja pohdiskelevia. Mutta on niitä, joiden asenteet on koventunut tosi paljon”, Kuronen sanoo. 

Tilanne näkyy Kurosen mukaan myös Poikien puhelimen toiminnassa.  

“Me kuullaan paljon enemmän esimerkiksi homofobisia heittoja ja tosi vihaisia puheluita sekä meitä että muita kohtaan. Pinnan alla on paljon epävarmuutta ja huonovointisuutta”, Kuronen kertoo. 

“Somet ovat täynnä self help -guruja, jotka haluavat esittää, että muita alas polkemalla on hyvä tyyppi. Ne eivät varmasti auta asiaa.” 

Poikien puhelin pyrkii muuttamaan mieskuvaa omalta osaltaan. 

“Sen sijaan, että tuijotettaisiin vaan ruutua tai tukeuduttaisiin stereotyyppiseen mieskuvaan, joka puree hammasta ja menee eteenpäin, haluaisimme ihmisten puhuvan toisilleen, löytävän toisensa ja olevan hyviä toisilleen. Uskallettaisiin pyytää apua ja hakea sitä koulusta, ja että sitä apua myös saataisiin koulusta.” 

Issakainen haluaa lähettää yleisölle rohkaisevan viestin. 

“Olkaa sellaisia kuin haluatte ja hyväksykää se, etteivät kaikkia halua olla kuin te. Esimerkiksi mä hyväksyn, etteivät ihmiset ole samaa mieltä mun kanssa ja he haluavat olla erilaisia. Niin kauan kuin sä et loukkaa mua, mä en loukkaa sua.”