Tulevaisuuden eläkkeiden turvaaminen täytyy aloittaa jo nyt

Syntyvyyden raju lasku ja synkät ennusteet väkiluvun suhteen herättävät huolta ja kysymyksiä tulevaisuuden eläkkeistä. Nuoria mietityttää, saavatko he aikanaan riittävää eläkettä, ja tulevatko he pääsemään eläkkeelle inhimillisen ikäisinä.

Eläketurvakeskus ETK:n alkuvuoden laskelmien valossa huoli on ymmärrettävää. Laskelmien mukaan eläkevakuutusmaksuihin kohdistuu odotettua voimakkaampi ja aikaisempi nousupaine. Se tarkoittaa, että eläkevakuutusmaksut tulevat nousemaan vuodesta 2050 lähtien nykyisestä 24,4 prosentista jopa kolmeenkymmeneenviiteen prosenttiin. 

Elinkeinoelämän keskusliiton työelämän johtaja Ilkka Oksala ei usko, että eläkemaksuja voitaisiin nostaa vaadittavalle korkeudelle, sillä se johtaisi nykyisen eläkejärjestelmän romahtamiseen.

“On täysin mahdoton yhtälö korottaa eläkemaksuja, kun valtiolla ja kunnilla on paine nostaa verotusta juuri samanaikaisesti.”

ETK:n erikoisasiantuntija Noora Järnefelt muistuttaa, että maksujen nostaminen vasta kolmenkymmenen vuoden päästä on valintakysymys.

Jos useammat sukupolvet olisivat mukana jakamassa nousupainetta, niin korotusta ei tarvitsisi tulevaisuudessa tehdä niin nopeasti. Toisaalta maksujen nostaminen nyt voi vaikeuttaa työllisyysasteen nostamista.

Syntyvyyden ennuste epävarma

Sen sijaan tilanne voi ratketa työperäisen maahanmuuton lisäämisellä, työllisyyden nostamisella ja syntyvyyden parantamisella. Ratkaisu voi olla yhdistelmä kaikkea kolmea, mutta Oksalan mukaan pelkästään syntyvyyden palautuminen vuoden 2012 tasolle riittäisi ratkaisemaan ongelman. Vuonna 2012 Suomessa syntyi naista kohden keskimäärin 1,80 lasta.

Järnefelt pitää melko epärealistisena odottaa syntyvyyden nousevan lähes kymmenen vuoden takaiseen lukuun. Sen sijaan hän on optimistinen kuitenkin sen suhteen, että 90-luvun loppupuolella syntyneet pääsisivät eläkkeelle eläkelaskurin osoittaman iän saavutettuaan.

Eläkejärjestelmään voi tarvittaessa tehdä muutoksia

Kaikkea toivoa ei kuitenkaan tarvitse jättää työllisyyden ja työperäisen maahanmuuton varaan, vaan myös eläkejärjestelmän muuttujien muokkaamiseen on kolme vaihtoehtoa. 

Ensimmäisenä keinona Järnefelt mainitsee eläkkeille siirtymisen vähentämisen. Vaihtoehtona voi olla työkyvyttömyyseläkkeiden siirtäminen kokonaan pois eläkejärjestelmästä sairasetuuksien puolelle, kuten Ruotsissa on tehty. Myös valmisteilla oleva perheuudistus muuttaa nykyisen leskeneläkkeen toistaiseksi voimassaolevasta määräaikaiseksi.

Sitten voidaan puuttua jo maksussa oleviin eläkkeisiin.

“Indeksien turvaa voidaan heikentää ja toteuttaa monella tavalla. Esimerkiksi suojaamalla kaikkein pienimpiä eläkkeitä.”

Kolmas keino on muuttaa eläke-etuuksien kertymistä, eli nyt työssä oleville luvattavia etuuksia voidaan heikentää. 

“Vaihtoehdot siis ovat joko nykyisten eläkkeiden leikkaaminen, tällä hetkellä kertymässä olevien eläkkeiden tulevien etuuksien leikkaaminen, tai eläkkeelle pääsemisen tiukentaminen.”

Järnefelt muistuttaa, että eläkejärjestelmän muuttaminen on kuitenkin vain yksi osa kaikkia vaihtoehtoja, joilla voidaan reagoida alentuneen syntyvyyden aiheuttamiin ongelmiin. Mikäli syntyvyyteen, työperäisen maahanmuuttoon ja työllisyyteen saadaan tarpeelliset muutokset, ei eläkejärjestelmään tarvitse tehdä suuria muutoksia.

Artikkelia muokattu 7.10. klo 13:33. Eläkevakuutusmaksut tulevat nousemaan vuodesta 2050 lähtien, ei vuoteen 2050 menessä.

HS:n artikkeli eläkejärjestelmän tulevaisuudesta

HS:n artikkeli tilastokeskuksen väestöennusteesta

Tilastokeskuksen hedelmällisyysluvun tilasto 1990-2012

Tyoelake.fi eläkeikälaskuri